Kymmenen vuotta paon jälkeen: Näin perheet Oberhavelissa elävät nykyään

Transparenz: Redaktionell erstellt und geprüft.
Veröffentlicht am

Ota selvää, kuinka pakolaisperheet elävät, työskentelevät ja integroituvat Oberhavelissa – kymmenen vuotta Saksaan saapumisensa jälkeen.

Erfahren Sie, wie geflüchtete Familien in Oberhavel leben, arbeiten und sich integrieren – zehn Jahre nach ihrer Ankunft in Deutschland.
Ota selvää, kuinka pakolaisperheet elävät, työskentelevät ja integroituvat Oberhavelissa – kymmenen vuotta Saksaan saapumisensa jälkeen.

Kymmenen vuotta paon jälkeen: Näin perheet Oberhavelissa elävät nykyään

Kölnissä tapahtuu jännittävää kehitystä pakolaisten integroinnissa. Näyttävä esimerkki tästä on Afganistanista Saksaan yli kymmenen vuotta sitten saapunut Shamsin perhe. He asuivat aluksi yhteisessä asunnossa, mutta muuttivat lopulta Lehnitziin uusiin asuntoihin. Heidän pakonsa haasteet ja siihen liittyvät vastoinkäymiset ovat vaikuttava todistus integraatiotaistelusta ja uuden elämän luomisesta Saksassa.

40-vuotias Kamaluddin Shams, joka työskentelee tällä hetkellä vartijana turvayrityksessä, kuvailee uraansa menestyksekkääksi. Perheen kokemista vastoinkäymisistä huolimatta hän ja hänen vaimonsa Nilufar, joka myös etsii uutta työtä, ovat voineet kotoutumisen esteet. Kamaluddin on suorittanut B1- ja B2-kielikurssit ja siksi hänellä on hyvät mahdollisuudet saada jalansijaa Saksan työmarkkinoilla. Hän kuitenkin menettää väliaikaisen työsopimuksensa yhteismajoituksessa entisellä lentoasemalla Berliinissä-Tegelissä tämän kuun lopussa ilman tietoa mahdollisesta jatkosta.

Haasteita ja onnistumisia

Monille pakolaisille, kuten Shams-perheelle, integroituminen työmarkkinoille on avain taloudelliseen riippumattomuuteen. Saksassa haki noin 1,5 miljoonaa turvapaikanhakijaa vuosina 2013–2016, mikä tarkoittaa, että monet Shamsin perheen kaltaiset tarvitsevat tukea löytääkseen paikkansa. Kamaluddin korostaa, että työn saaminen on suuri este, vaikka integraatio on kokonaisuudessaan onnistunut. Suurin osa työtä hakevista turvapaikanhakijoista on kuitenkin varautunut pitkiin odotusaikoihin ennen kuin he pääsevät työmarkkinoille.

Toinen vaikuttava tapaus on Ibrahim Asuliman, joka saapui Saksaan Syyriasta vuonna 2015. Hän asui myös yhteisessä asunnossa vuoteen 2018, ennen kuin pääsi muuttamaan omaan asuntoonsa. Hän on jo ottanut tärkeän askeleen hankkimalla työpaikan sairaanhoitajana Berliinin Charitésta. Hän joutui kuitenkin odottamaan koko vuoden, ennen kuin hänen Syyrian tutkintonsa tunnustettaisiin. Lokakuusta lähtien hän on suorittanut täydennyskoulutusta kirurgiseksi sairaanhoitajaksi, ja hänen vaimonsa käy kielikurssia, jotta hän voi työskennellä myös lääketieteen alalla.

Pakolaisperheiden pitkän aikavälin näkymät

Pakolaisten integroituminen työmarkkinoille on useiden Saksan tulevaisuutta koskevien keskustelujen keskiössä. Liittovaltion työvoimavirasto on toteuttanut erilaisia ​​toimenpiteitä työmarkkinoille integroitumisen edistämiseksi. Mitä enemmän tukea pakolaiset saavat uudessa kotimaassaan, sitä suurempi on mahdollisuus elättää itsensä. IAB-BAMF-SOEP-pakolaistutkimuksen tulokset osoittavat myönteistä kehitystä, vaikka haasteita on vielä voitettavana, erityisesti naisten kohdalla, joilla on usein suurempia esteitä.

On selvää, että turvallisuustilanne alkuperämaissa, erityisesti Syyriassa, on edelleen suuri ongelma. Ibrahim Asuliman sanoo kiivaasti, ettei paluu tule kysymykseenkään. Integraatio ei ole helppo tie, mutta sekä Kamaluddin että Ibrahim ovat esimerkkejä siitä, että sitoutumisella ja tuella askeleet kohti parempaa elämänlaatua ovat mahdollisia.

Selkeä katsaus pakolaisten yksittäisiin tarinoihin osoittaa, kuinka tärkeää on tukea näitä ihmisiä heidän integroitumisessaan yhteiskuntaan. Kielten oppiminen, ammatillinen pätevyys ja pääsy sosiaalisiin verkostoihin ovat välttämättömiä paikan löytämiseksi saksalaisessa yhteiskunnassa. Kehitys jatkuu jännittävänä, vaikka tekemistä onkin vielä paljon todellisten tasa-arvoisten mahdollisuuksien luomiseksi kaikille.