Kätilölaki aiheuttaa levottomuutta: Neuruppin taistelee hyvästä hoidosta!

Kätilölaki aiheuttaa levottomuutta: Neuruppin taistelee hyvästä hoidosta!

Uusi liittovaltion kätilölaki on ollut voimassa 1.11.2025 alkaen ja Neuruppinissa se aiheuttaa paljon ärsytystä kätilöiden keskuudessa. Kokenut freelance-kätilö Grit Krüger, joka on työskennellyt tässä ammatissa 30 vuotta, menee jopa niin pitkälle, että pelkää, että muutokset voivat johtaa irtisanomisiin hoitavien kätilöiden keskuudessa. Huolesi on ymmärrettävää, sillä laki vaatii valtavasti byrokratiaa, kuten Madeleine Blümchen, kätilö vuodesta 2008, toteaa myös. Hän näkee suurena esteenä jokaisen neuvottelun kirjallisen tunnustamisen, jotta sairausvakuutusyhtiöiltä voidaan saada korvauksia.

Erityisen ongelmallista on se, että WhatsAppin kautta saatuja digitaalisia konsultaatioita ei tunnisteta. Vain henkilökohtaiset yhteydenotot tai puhelinneuvonta lasketaan, mikä merkitsee monelle kätilölle askelta taaksepäin. Jacqueline Auditer, myös pitkäaikainen kätilö, ilmaisee huolensa matkakorvauksesta, vaikka hän huomauttaa, että uusien säännösten pitäisi johtaa hoitopalkkioiden parantumiseen. Hän työskentelee 1:1-mallissa, eikä hänellä ole toistaiseksi ollut ongelmia nykyisten määräysten kanssa hoitaessaan kahta raskaana olevaa naista samanaikaisesti.

Uuden lain tausta

Kätilölaki asettaa selkeät puitteet kätilötyölle. Kuten sisällä Liittovaltion terveysministeriö Kätilöt seuraavat synnytysprosessia ja tekevät itsenäisesti normaaleja synnytyksiä. Lääkäreillä on velvollisuus kutsua paikalle kätilö, koska he voivat hoitaa synnytyksen itsenäisesti. He myös tunnistavat komplikaatiot varhain ja toimivat sen mukaisesti.

Lain tavoitteena on parantaa raskauden, synnytyksen ja synnytyksen jälkeisen hoidon laatua. Kätilön tehtäviin kuuluu synnytyksen lisäksi myös äidin ja lapsen jälkihoito sekä neuvonta vauvanhoidossa. Kaikki tämä tehdään ottaen huomioon naisten yksilöllinen elämäntilanne ja heidän laissa säädetyt erityistarpeensa.

Korvaukset ja näkymät

Osana uutta lakia kätilöiden hoitopalkkio nousee vajaasta 40 eurosta noin 85 euroon 1:1-hoidosta. Kätilöiden peruspalkan nousu 56:sta noin 74 euroon valaisee monien kätilöiden taloudellisia huolenaiheita. Neuruppinin yliopistollisen sairaalan hoitotyön johtaja Carolin Schiller suhtautuu kuitenkin muutokseen rauhallisesti eikä odota merkittävää vaikutusta klinikan olemassa oleviin rakenteisiin. Neuruppinissa työskentelee tällä hetkellä neljä hoitavaa kätilöä, joilla on sopimus klinikoiden kanssa ja joiden työn todellisuuteen vaikuttavat uudet määräykset.

Uuden kätilölain tuomat epävarmuustekijät ja haasteet ovat myös laajasti esillä alueen tahojen keskuudessa. Jotkut kätilöt ilmaisevat huolensa ammatillisesta tulevaisuudestaan, mutta toiset toivovat muutosten johtavan tuntuvaan parannukseen palkoissa ja työtavoissa. Nähtäväksi jää, saavuttaako laki lopulta toivotut vaikutukset.