Saksa 14. sijalla: Digitalisaatio on kuromassa kiinni, mutta esteitä on monia!

Saksa 14. sijalla: Digitalisaatio on kuromassa kiinni, mutta esteitä on monia!

Saksa on saavuttanut pientä, mutta huomattavaa edistystä digitaalisella areenalla. Bitkom DESI -indeksin tämänhetkisen arvion mukaan maa on nyt 14. sijalla EU:n 27 jäsenvaltion joukossa, mikä tarkoittaa kaksi paikkaa nousua edelliseen vuoteen verrattuna. Vuosina 2021 ja 2022 Saksa pääsi jopa sijalle 12 ja 13. Bitkomin mukaan nämä sijoitukset perustuvat kattavaan vertailuun digitalisaation edistymisestä EU:ssa.

Vertailun vuoksi: Suomi on listan kärjessä, jota seuraavat Tanska, Hollanti, Malta ja Ruotsi. Taulukon toisessa päässä ovat Bulgaria, Kreikka ja Romania. Nämä tiedot ovat peräisin kattavista DESI-raporteista, jotka seuraavat EU:n jäsenvaltioiden edistymistä digitaalialalla. Yleisten sijoitusten lisäksi indeksi tuo esiin myös tietyt alueet, joilla Saksa on saavuttanut erilaisia ​​sijoituksia.

Vahva sijoitus joillakin alueilla

Digitaalisen talouden segmentissä Saksa on 8. sijalla ja myös verkon laadussa vaikuttava (9. sija). Haasteita on kuitenkin myös: Saksa on digitaalisten taitojen osalta vasta 15. sijalla, ja vain 20 prosentin väestöstä katsotaan olevan keskimääräistä parempi tieto- ja viestintäteknologia. On kiireesti kurottava kiinni, jotta voidaan edistää yritysten digitaalista muutosta, jossa myös Saksa on saavuttanut 8. sijan.

Toinen kriittinen kohta on digitaalinen hallinto, jossa Saksa putoaa vain 21. sijalle. Tätä voidaan pitää hieman huolestuttavana, sillä vain 38 prosenttia asiaankuuluvista lomakkeista on esitäytettyjä, kun EU:n keskiarvo on 71 prosenttia. Digitaalisten hallintopalvelujen käyttö on pysähtynyt 64 prosenttiin, mikä on yli 10 prosenttiyksikköä EU:n keskiarvon alapuolella. Bitkom vaatii liittovaltion hallitukselta selkeää etenemissuunnitelmaa parannusten tekemiseksi.

Digitaalinen tulevaisuuden tiekartta

Digitalisaation edistämiseksi maassa Bitkom vaatii muun muassa prosessien byrokratiaa purkamista, investointien kannustamista ja digitaalitalouden energiakustannusten alentamista. Erityisen silmiinpistävä ehdotus on kirjallisen muotovaatimuksen poistaminen ja vain kerran -periaatteen oikeudellinen ankkuroiminen byrokraattisten esteiden vähentämiseksi ja kansalaisten digitaalisten palvelujen saatavuuden helpottamiseksi.

Digitaalisen infrastruktuurin alalla Saksa saavuttaa 99 prosentilla kotitalouksista 5G-verkon ja 78 prosentilla gigabitin yhteydet. Tässä on kuitenkin vielä parantamisen varaa, sillä vain 6 % väestöstä käyttää näitä nopeita yhteyksiä. Panostukset digitaaliseen infrastruktuuriin näyttävät kannattavan, mutta kuten DESI-indeksi osoittaa, paljon on vielä tehtävää.

COVID-19-pandemia on ainakin osoittanut, että maat ovat pystyneet merkittävästi nopeuttamaan digitalisaatiopyrkimyksiään. Kriisitilan jälkeen nämä toimet on nyt muutettava kestäväksi kehitykseksi. EU on myös myöntänyt digitaalisiin uudistuksiin 127 miljardia euroa, josta suuri osa ohjataan kansallisiin elvytys- ja selviytymissuunnitelmiin. Jäsenvaltiot, mukaan lukien Saksa ja jotkin muut innovaatiomaat, kuten Itävalta ja Luxemburg, ovat osoittaneet keskimäärin 26 prosenttia resursseistaan ​​digitaaliseen transformaatioon.

Yhteenvetona voidaan todeta, että vaikka Saksa on oikealla tiellä ja edistynyt huomattavasti joillakin aloilla, sillä on edelleen suuria haasteita. Tavoite pysyy selvänä: digitalisaatiota on vauhditettava ja saatettava kaikkien ulottuville, jotta Saksa ei jää jälkeen eurooppalaisessa vertailussa.