Saksa hyppää 14. sijalle EU:n digitalisaatioindeksissä!

Saksa hyppää 14. sijalle EU:n digitalisaatioindeksissä!

Digitalisaatio Saksassa kiihtyy hitaasti, kuten Bitkom digitalisaatioindeksin uusimmat arviot osoittavat. 13. elokuuta 2025 julkistetaan, että Saksa on noussut 14. sijalle 27 jäsenvaltion joukosta EU:n laajuisessa vertailussa, kun se oli edellisenä vuonna sijalla 16. Nousu jää kuitenkin odotuksia alhaisemmaksi, sillä sijat 12 ja 13 saavutettiin ajoittain vuosien 2021 ja 2023 välillä. [Baumarktmanager](https://www.baumarktmanager.de/digitalisierung-deutschland-im-eu-vergleich-auf-platz-14-1308 (Saksa on parantunut ensisijaisesti digitaalitalouden 2021-130-raportissa) 8) ja verkon laatu (sijoitus 9). Digitaalinen hallinto menestyy kuitenkin vaatimattomasti vain 21. sijalla.

Bitkomin presidentti tohtori Ralf Wintergerst arvostelee Saksan digitaalista jälkeenjääneisyyttä liikennevalohallituksen alaisuudessa ja kehottaa uutta liittohallitusta ottamaan vähintään kaksi paikkaa joka vuosi. Hänen huolensa on selvä: Saksan on oltava sarjan ylimmässä kolmanneksessa. Hän näkee digitaalisen ministeriön ensimmäisenä olennaisena askeleena tarvittavien muutosten viemisessä eteenpäin.

Toiminnan tarve on suuri

Digitaalisten taitojen osalta Saksa on sijalla 15 – parantamisen varaa on vielä. Vain 20 prosentilla väestöstä on keskimääräistä parempia tieto- ja viestintätekniikan taitoja, kun taas johtajat Suomi, Hollanti ja Ruotsi osoittavat täällä muutakin kuin hyvää. Myös digitaalisessa hallinnossa on tarve kuroa kiinni: digitaalisten hallintopalvelujen käyttöaste on vain 64 prosenttia, mikä on yli kymmenen prosenttiyksikköä EU:n keskiarvon alapuolella. Erityisen huolestuttavaa on se, että vain 38 prosenttia lomakkeista on esitäytetty jo tunnetuilla tiedoilla, kun EU:n keskiarvo on 71 prosenttia. [n-tv].

Haasteet ovat kuitenkin edelleen merkittäviä. Korkeat sähkökustannukset nähdään konesalien ja verkko-operaattoreiden kilpailuhaittana, mikä lisää digitaalista infrastruktuuria. Vaikka Saksa on 9. sijalla digitaalisen infrastruktuurin alueella, se saavutti vasta 19. sijan käytön suhteen. Tässä on siis vielä paljon parantamisen varaa. Koko digitalisaatioprosessi vaatii selkeitä poliittisia tavoitteita. Bitkom vaatii kattavaa digipolitiikan tiekarttaa byrokratian vähentämiseksi ja investointien lisäämiseksi.

Katse tulevaisuuteen

Osana tutkimuksiaan vuodesta 2017 lähtien Fraunhofer-seura on julkaissut Saksan digitalisaatioindeksin. Tämä tutkimus kattaa yli 40 avainhenkilöä infrastruktuurin, hallinnon ja yhteiskunnan aloilta, jotka ovat merkityksellisiä digitaalisten muutosprosessien selkeän analyysin kannalta. Fraunhofer mukaan viimeisessä tutkimuksessa tutkittiin myös tekoälyn käyttöä ensimmäistä kertaa. Osoittautuu, että suurin osa Internetin käyttäjistä ei vielä käytä generatiivista tekoälyä, vaan sen pitäisi tehdä se ensisijaisesti ammattikäyttöön.

Tämän taustan perusteella on selvää: toimia tarvitaan. Tekoälyn käytön yhteiskunnallisia vaikutuksia suhtaudutaan melko negatiivisesti, ja digitaalista koulutusta on edelleen laajennettava ja tietoisuutta digitaalisista mahdollisuuksista lisättävä. Vain tällä tavalla Saksa voi kuroa kiinni paitsi rankingissa myös digitaalisessa todellisuudessa ja hyödyntää digitalisaation etuja kaikkien kansalaisten hyväksi. Kaikki tämä vaatii paitsi teknologista, myös sosiaalista työtä EU:n johtajien kuromiseksi kiinni.