Muistin kulttuuri Saksassa: vaarallinen käännekohta?
Muistin kulttuuri Saksassa: vaarallinen käännekohta?
Deutschland - Saksan muistin kulttuuri on tällä hetkellä tulen linjassa. EVZ -säätiöprojektin nykyinen tutkimus osoittaa, kuinka vahva väestön näkökulma muuttaa natsien menneisyyttä. Liittyvät kysymykset houkuttelevat leveitä ympyröitä ja koskettavat saksalaista identiteettiä, vaan ne johtuvat yhden jälkeisen sodanjakson keskeisistä teemoista: selviytyminen menneisyydestä.
Viime viikkojen aikana lukuisat keskustelut ovat murtuneet moraalisista haasteista, joiden edessä Saksa kohtaa. [Perjantai] raportoi, että Saksassa on yhä enemmän sitä mieltä, että eräänlainen "johtopäätös", joka pystyy vetämään natsirikosten alle. Noin 38,1 prosenttia muistion tutkimuksen vastaajista sopii tähän lausuntoon, jolloin tätä taipumusta voidaan havaita erityisen voimakkaasti keski -iän ihmisille ja AFD: n äänestäjille. Häiritsevää merkkiä siitä, että oman historian käsittelyä ei enää pidetä tarpeellisena.
holokaustin rooli saksalaisessa identiteetissä
Syyllisyydestä ja vastuusta koskevassa keskustelussa holokausti on edelleen saksalaisen identiteetin keskeinen osa. Kuten [säätiö Evz] korostaa, tämän pimeän ajan käsittely on olennainen osa valtion legitiimiyttä, ja se välitetään kouluissa ja julkisissa muistotapahtumissa. Mutta keskustelu tästä pidetään yhä enemmän ongelmallisina. On ääniä, jotka kritisoivat Saksan muistokulttuuria valikoivana ja vaativat laajempaa näkökulmaa, joka sisältää myös muita historiallisia epäoikeudenmukaisuuksia - kuten Saksan siirtomaa -menneisyyttä.Se tosiasia, että kansallissosialistien rikosten muisto on vain laaja väestö stressaavaksi, käy ilmi myös tutkimuksessa. 43,6 prosenttia tutkituista totesi, että he mieluummin omistautuvat nykyisiin ongelmiin kuin jatkamaan menneisyyden työskentelyä. Tämä asenne heijastuu tunteessa, että saksalaiset "jatketaan" juutalaisten rikoksia ".
Nykyisen
haasteetErityisen vakava sävy viittaa nykyisen poliittisen ilmapiirin arviointiin: Veronika Hager EVZ: stä kuvaa tutkimuksen tuloksia "kulttuurisena kallistuspisteinä". Riski, että kansallista sosialismia pidetään pelkästään historiallisena aikakautena viittamatta nykyisyyteen, on perustavanlaatuinen merkitys. Tätä taustaa vasten on myös huomattava huolenaihe siitä, että juutalaisyhteisön kriittiset äänet, jotka kehottavat humanitaarisen avun tukea, menettävät näkyvyyden.
Tässä keskustelussa herätetään kysymys: Kuinka Saksan pitäisi käsitellä vastuuta? Vaikka Saksa tarjoaa aseita Israelille, jota käytetään Gazan siviilejä vastaan kohdistuvassa konfliktissa, humanitaarisen avun odotukset tuskin saadaan sopusoinnussa muistokulttuurikulttuuriin. Muistin kuva, joka sisältää monia elämän todellisuuksia, on edelleen epätäydellinen.
Aikana, jolloin oman historian tutkiminen pidetään monien stressaavina, on tärkeää luoda muistikulttuuri, joka ei vain auttaa käsittelemään menneisyyttä, vaan myös edistää oikeudenmukaisuuden tunnetta nykyhetkessä. Tällainen prosessi vaatii jatkuvaa pohdintaa ja avointa keskustelua.
Yhteenvetona voidaan todeta, että saksalainen muistokulttuuri on jatkuvassa muutosprosessissa. On välttämätöntä, että se ei sisällä vain holokaustin historiaa, vaan tarjoaa myös tilaa ristiriitaisuudelle ja monimuotoisuudelle omassa kansallisessa kertomuksessaan. Tämä on ainoa tapa muodostaa ylpeys historian myöhäisestä tutkinnasta eriytetyksi ja hyväksyttäväksi osaksi saksan identiteettiä.| Details | |
|---|---|
| Ort | Deutschland |
| Quellen | |