Uusi tutkimuskeskittyminen: 15,5 miljoonaa munuaissolututkimuksiin Kölnissä!

Uusi tutkimuskeskittyminen: 15,5 miljoonaa munuaissolututkimuksiin Kölnissä!

Universität zu Köln, 50931 Köln, Deutschland - Saksan tutkimussäätiö (DFG) käynnisti äskettäin uuden Transregion/yhteistyötutkimuskeskuksen (SFB/TRR) Kölnin yliopistossa, joka käsittelee munuaissuodattimen molekyyliprosesseja. SFB/TRR 422: lla on otsikko "Podosign - podosyytit signaalitransduktio: perusteista sairauden ymmärtämiseen", ja sitä rahoitetaan alun perin 3 vuoden ja 9 kuukauden ajan. Kölnin, Hampurin ja Münsterin yliopistojen asiantuntijat työskentelevät yhdessä tässä tärkeässä tutkimusprojektissa.

Tutkimustavoitteet ja nykyaikaisen tekniikan käyttö

Uuden tutkimusaloitteen päätavoitteena on purkaa podosyyttivaurioiden mekanismit, tunnistaa molekyyli "tarkistuspisteet" ja kehittää innovatiivisia terapialähestymistapoja. Tätä tarkoitusta varten tutkijat luottavat nykyaikaiseen tekniikkaan, kuten yksisoluiseen analyysiin, innovatiivisiin kuvantamisprosesseihin ja AI-pohjaiseen tiedon arviointiin. Saadut tulokset on integroitava digitaalisiin malleihin, jotka voidaan kytkeä olemassa oleviin kudoskokoelmiin.

Erityinen painopiste on myös nefriinisignaalin transduktion tutkimusalueella. Nefriinillä, solun tarttuvuusproteiinilla, on ratkaiseva rooli podosyyttijalkoprosessien ja rakokalvojen ylläpitämisessä ja ylläpitämisessä. Munuaisen suodatinfunktioon vaikuttavien sairauksien tapauksessa rakokalvon ja podosyyttien podosyyttien uudelleenjärjestely. Signaalinsiirto nefriinistä aktinytoskeletoniin liittyvien proteiinien kautta on keskeinen aihe, jota tutkitaan erilaisilla malli-organismeilla, kuten Drosophila melanogasterilla.

podosyyttivaurioiden syyt ja vaikutukset

Podosyyttivaurioiden syyt ovat monipuolisia ja voivat olla sekä geneettisiä että ympäristöystävällisiä. Geneettisiin sairauksiin kuuluvat diffuusi mesangiaalinen skleroosi, suomalaisen tyypin synnynnäinen nefroottinen oireyhtymä, Alport -oireyhtymä ja fokus segmenttinen glomeruloskleroosi. Ympäristötekijät, kuten valtimoverenpaine ja diabeettinen nefropatia, vaikuttavat myös merkittävästi podosyyttien vaurioihin. Nämä solut ovat postmithottisesti, mikä tarkoittaa, että vaurioiden sattuessa ne voivat mukautua vain hypertrofian viereisten solujen avulla.

Molekyylin nefrologian alan tutkimuksen tavoitteena on ymmärtää podosytopatioiden takana olevat perusmolekyylimekanismit. Tätä tarkoitusta varten geneettisiä hiiriä ja erityisiä solulinjoja käytetään biokemiallisten ja solubiologisten tutkimusten suorittamiseen. Näiden tutkimusten tulokset voivat johtaa pitkällä aikavälillä uusien terapialähestymistapojen kehittymiseen, mikä voisi merkittävästi vaikuttaa munuaisten vajaatoiminnan potilaiden kohtaloon.

Rahoituksella 15,5 miljoonaa euroa DFG korostaa tutkimuksen merkitystä ja kiireellisyyttä tällä arkaluontoisella alueella, mikä ei ole vain tiedettä, vaan myös potilastilannetta.