Iran uhkaa kostaa: Grand -Sraelin hyökkäys herätti myrskyn!

Iran ilmoittaa kostotoimenpiteistä Israelin suuren hyökkäyksen mukaan ydinlaitoksille. Jännitteet Yhdysvaltojen ja Iranin välillä kasvaa.
Iran ilmoittaa kostotoimenpiteistä Israelin suuren hyökkäyksen mukaan ydinlaitoksille. Jännitteet Yhdysvaltojen ja Iranin välillä kasvaa. (Symbolbild/NAG)

Iran uhkaa kostaa: Grand -Sraelin hyökkäys herätti myrskyn!

Iran - 13. kesäkuuta 2025 Iran ilmoitti kostoa suuren Israelin hyökkäyksen jälkeen ydinjärjestelmiinsä. Valtion uutistoimisto IRNA jakoi tämän viestin vedoten "tietoon liittyvään lähteeseen". Hyökkäyksen jälkeen Iranin puolustusministeri Asis Nasirsadeh sanoi, että vastakkaisen puolen suurta menetystä olisi odotettavissa sotilaallisen lisääntymisen yhteydessä. Hänen uhkansa ohjasivat myös Yhdysvaltoja ja sen tukikohtia alueella, kun taas Washington ja Teheran olivat aiemmin neuvotelleet Iranin ydinohjelman kautta ja pyrkivät uuteen sopimukseen.

Israelin ennaltaehkäisevä lakko, joka suoritettiin zeit.de Pysäyttämisen ydinsuunnitelmien tavoitteena. Ydinlaitokset eivät vain osuneet näihin ilmaiskuihin, vaan myös johtavat Iranin armeijan johtavat armeijan ja ydintieteilijät tapettiin. Hyökkäyksen jälkeen Iran aktivoi tuhansia reservistejä ja ilmoitti mahdollisesta vastakannasta. Israelissa hätätila julistettiin turvatoimenpiteenä, ilmatila suljettiin ja lennot ohjattiin. Väestöä pyydettiin menemään turvakotiin, mikä johti hälytyksiin yöllä.

jännitteiden tausta

Iranin ja Yhdysvaltojen väliset jännitteet ovat lisääntyneet viime vuosina, etenkin Yhdysvaltojen hallituksen uhkien jälkeen Donald Trumpin johdolla. Historiallisesti Iran on heikentynyt merkittävästi alueellisten konfliktien mukaan, esimerkiksi Gazassa, Libanonissa ja Syyriassa. Taloudellisista ongelmistaan ​​huolimatta Iran jatkaa aggressiivista ulkopolitiikkaa kohtausalueen luomiseksi ja on kehittänyt ydinaseohjelman reaktiona länsimaisten uhkien suhteen.

Nykyisessä poliittisessa maisemassa Iran näkee syvän kriisin, joka heijastuu myös historiallisesti alhaisella äänestysprosentilla, joka on noin 40 prosenttia vaalien jälkeisissä valinnoissa heinäkuussa 2024. Tämä äänestysprosentti osoittaa, että väestöryhmän luottamuksen puuttuminen poliittisen järjestelmän oikeudenmukaisuuteen ja avoimuuteen. Uusi presidentti Masoud Peseschkian lupasi uudistuksia, kuten moraalisen poliisin päättymisen, mutta todellista edistystä tässä suhteessa pidetään epätodennäköisenä.

Sosiaaliset ja taloudelliset haasteet

Iranin taloudellinen tilanne on heikentynyt huomattavasti viimeisen kymmenen vuoden aikana. Korkea inflaatio, hidas kasvu ja korkea työttömyys vaikuttavat väestön elintasoon, ja vähintään 30 % asuu köyhyysrajan alapuolella. Kirjuusindeksi, työttömyyden ja inflaation yhdistelmä, saavutti yli 60 %vuonna 2023. Joillakin alueilla, etenkin etnisesti syrjäytyneillä alueilla, elinolot ovat erityisen huonot. Mielenosoituksen aallot näillä alueilla ovat ilmaisu tyytymättömyydestä hallituksen laiminlyönnistä ja tukahduttamista.

Lisäksi Iranin hallitus osoittaa taipumusta kovettaa kurssia ja ideologista valvontaa sekä tukahduttamista vastauksena mielenosoituksiin. Tämä osoittaa, että poliittisen järjestelmän perusuudistuksia käsitellään, mutta niitä ei odoteta niin kauan kuin vallan tasapaino on edelleen maassa. Iran on edelleen päättänyt tukea "vastarinta -akselia" ja sen strategisia kumppanuuksia Kiinan ja Venäjän kanssa pakotteiden välttämiseksi.

Nykyinen tilanne kuvaa Iranin edessä olevia monimutkaisia ​​haasteita sekä sisä- että ulkopolitiikassa. Argumentti ydinohjelmasta ja reaktio sotilaalliseen aggressioon ovat tärkeitä tulevassa ajassa alueen vakauden ja Iranin hallinnon selviytymisen kannalta.

Details
OrtIran
Quellen