Opiskelijat keskustelevat ilmastonmuutoksesta ja tulevaisuuden asioista UBA-pomon kanssa!

Opiskelijat keskustelevat ilmastonmuutoksesta ja tulevaisuuden asioista UBA-pomon kanssa!

Mitä Dessau-Roßlaun sydämessä tapahtuu? Eräässä erityisessä tilaisuudessa Roßlaun lukio toimi näyttämönä paneelikeskustelulle, joka valaisi vaikuttavasti kuilua teoreettisen ympäristötietoisuuden ja nuorten käytännön sitoutumisen välillä. Liittovaltion ympäristöviraston (UBA) puheenjohtaja Dirk Messner oli paikalla ja puhui opiskelijoille ilmastonmuutoksen kiireellisistä kysymyksistä. Tapahtuma järjestettiin UBA:n 20-vuotisjuhlan kunniaksi Dessau-Roßlaussa, ja Messner käyttää säännöllisesti tilaisuutta käydäkseen vuoropuhelua nuorempien sukupolvien kanssa. Loppujen lopuksi UBA ei ole vain laitos, jossa on yli 2 000 työntekijää, joista puolet työskentelee Dessau-Roßlaussa, vaan se on myös juurtunut vahvasti kaupungin yhteiskuntaan. Messner ei ole aktiivinen vain paikallisesti vaan myös kansainvälisesti ja haluaa UBA:n tulevan osaksi ratkaisua.

10b luokan oppilaat saivat ilmaista ajatuksensa neljästä opinnäytetyöstä ilmastonsuojelusta ja sen vaikutuksista muihin politiikan aloihin. UBA-tutkimus osoitti, että nuoret olivat pääsääntöisesti samaa mieltä opinnäytetyöstä, mutta samalla heillä oli vähäistä sitoutumista ympäristöpolitiikkaan. Tämä paljastaa eron, joka voidaan havaita paitsi Dessau-Roßlaussa myös koko Saksassa.

Kiireelliset asiat esityslistalla

Keskustelun aikana nousi esiin myös aiheita, jotka tuntuivat nuorten kannalta välittömiltä ja konkreettisemmilta. Yhteiskuntien radikalisoituminen, naisten turvallisuus ja sotien lopettaminen herättivät suurta kiinnostusta. Aikana, jolloin monet nuoret kohtaavat todellisuutta, joka vaikuttaa heihin ilmastonmuutoksen lisäksi, ilmastokysymys jää usein taka-alalle. Tämä kuvastaa myös Saksassa käynnissä olevan ympäristötietoisuutta koskevan tutkimuksen tuloksia. Kyselyn mukaan 54 prosenttia vastaajista sanoi, että ympäristön ja ilmastonsuojelu on heille erittäin tärkeää – vaikkakin laskua vuoden 2022 57 prosentista ja 65 prosentista vuonna 2020. On selvää: tietoisuus on olemassa, mutta prioriteetti muuttuu.

Erityisen huolestuttavaa on, että vain kolmasosa kyselyyn vastanneista uskoo, että Saksa pystyy käsittelemään ilmastonmuutoksen seurauksia riittävästi. Nämä pessimistiset arviot ovat alhaisimmat sitten vuoden 2002. Myös liittohallituksen ilmastonmuutoksen torjuntatoimien arvio on samalla tasolla, kuten tutkimus osoittaa, jossa 28 prosenttia vastaajista katsoo, että hallitus tekee tarpeeksi.

Näkemyksiä UBA:n ympäristötyöstä

UBA esitteli myös 13 aihealuetta, jotka työntekijät esittelivät antaakseen opiskelijoille käytännön käsityksen ympäristönsuojelun haasteista. Näitä olivat kiireelliset haasteet, kuten muovijätteen torjunta sekä metsien ja soiden suojelu. Nämä aiheet ottavat yhä enemmän tilaa julkisessa keskustelussa, mutta eivät useinkaan ole nuorten mielestä prioriteetteja.

Toinen syy ilmastonsuojelun tärkeysjärjestyksen vähenemiseen voi olla arkielämän uupumus. Lukuisten poliittisten ja sosiaalisten haasteiden vuoksi monet nuoret tuntevat olevansa yhä ahdistuneempia. Nähtäväksi jää, kuinka ympäristötietoisuus ja sitoutuminen kehittyvät seuraavan sukupolven aikana.

Kaiken kaikkiaan Dessau-Roßlaussa käydyssä keskustelussa kävi selväksi, että on aika tunnistaa ja yhdistää sekä ympäristö- että sosiaaliset ongelmat toiminnan kannalta oleellisiksi aiheiksi. Vaikka UBA tarjoaa runsaasti tietoresursseja, yhteiskunnan tehtävänä on aktivoida tämä tieto ja muuttaa se konkreettiseksi toiminnaksi.