36 vuotta rajan avaamisesta: Hessenin ja Thüringenin historiallinen päivä!

Transparenz: Redaktionell erstellt und geprüft.
Veröffentlicht am

9.11.2025 Thüringenissä muistetaan rajan avaamista, joka sai historiallisen merkityksen vuonna 1989 Berliinin muurin murtumisen jälkeen.

Am 9. November 2025 erinnert Thüringen an die Grenzöffnung, die 1989 nach dem Mauerfall historische Bedeutung erlangte.
9.11.2025 Thüringenissä muistetaan rajan avaamista, joka sai historiallisen merkityksen vuonna 1989 Berliinin muurin murtumisen jälkeen.

36 vuotta rajan avaamisesta: Hessenin ja Thüringenin historiallinen päivä!

9. marraskuuta 2025 Berliinin muurin murtuminen on kaikkien huulilla, ja myös Hessen juhlii tätä historiallista päivää. Hessenin sisäministeri Roman Poseck ylisti hiljattain Saksan sisärajan avaamista Vachan (Thuringia) ja Philippsthalin (Hessen) välillä. Tämä tapahtui vain kolme päivää Berliinin muurin murtumisen historiallisen tapahtuman jälkeen 9. marraskuuta 1989, joka merkitsi ennennäkemättömän käänteen alkua Saksassa. Ministeriön lausunnossa korostetaan, että historiaa tehtiin tänä päivänä paitsi Berliinissä myös pienissä kaupungeissa, kuten Vacha. Aiemmin läpäisemättömästä Werran sillasta Philippsthalin ja Vachan välillä tuli elinehto kahden entisen järjestelmän välillä 12. marraskuuta 1989, ja sitä on kutsuttu "Ykseyden sillaksi" vuodesta 1990 lähtien.

Poseck kuvaili tätä vuoden 1989 vallankumousta ja sitä seuraavaa Saksan yhdistymistä "onnen iskuksi Saksan historiassa". Entisen DDR:n kansalaisten rohkeus ja sitoutuminen varmisti, että heidän vapaus- ja demokratiavaatimuksensa palkittiin vuonna 1989. Monet ihmiset muistavat edelleen rajan avautumisen todistajien halaavat ja itkevät kasvot: liikuttava ihmetyksen hetki poliittisen maiseman nopeasta muutoksesta.

Berliinin muurin murtumisen historiallinen konteksti

Berliinin muurin murtuminen ei ole vain virstanpylväs Saksan historiassa, vaan myös tärkeä rakennuspalikka koko Euroopan mantereelle. Tämä tapahtuma osui DDR:n rauhanomaisen vallankumouksen kontekstiin, jolle oli ominaista joukkomielenosoitukset ja matkustusvapauden etsiminen. 9. marraskuuta 1989 tuli symboli rautaesiripun purkamisesta, joka oli jakanut Saksan kahteen osavaltioon vuodesta 1949: Saksan liittotasavallaksi (FRG) lännessä ja Saksan demokraattiseksi tasavallaksi (GDR) idässä. Tämä jakautuminen liittyi äärimmäisiin matkustusrajoituksiin, joita DDR:n ihmisten oli vaikea voittaa.

Jo kesällä 1989 yli 50 000 ihmistä pakeni DDR:stä, usein Unkarin kautta, jossa osa rajatiloista oli purettu. Unkarin ja Itävallan rajalla järjestetyllä yleiseurooppalaisella piknikillä oli ratkaiseva rooli, koska se antoi monille DDR:n kansalaisille mahdollisuuden paeta. 30. syyskuuta 1989 valtuutetut kokivat, että heidän oli purettava tilanne, ja Länsi-Saksan ulkoministeri Hans-Dietrich Genscher antoi Prahassa oleville pakolaisille luvan lähteä Saksan liittotasavaltaan.

Selvä muutos

Itse Berliinin muurin murtuminen tapahtui lehdistötilaisuudessa, jossa Günter Schabowski julkisti uudet matkustussäännöt. Hänen lausuntonsa, että määräysten pitäisi tulla voimaan välittömästi, sai aikaan massiivisen kiireen rajanylityspaikoille. Ihmiset virtasivat muurin porteista ja juhlivat jälleennäkemistä sukulaisten ja ystävien kanssa. Seuraavia viikkoja leimasi euforia, kun miljoonia muurin palasia vietiin matkamuistoiksi ja aloitettiin keskustelut kahden Saksan valtion tulevaisuudesta.

Saksan yhdistyminen tapahtui 3. lokakuuta 1990, ja sitä juhlittiin laajasti Berliinissä. Nämä juhlat eivät merkitse vain yhden aikakauden loppua, vaan myös uuden, yhteisen historian alkua Saksalle. Tänään, 36 vuotta näiden uraauurtavien tapahtumien jälkeen, sitoutuminen demokraattisiin arvoihin on enemmän asialistalla kuin koskaan. Poseck korostaa, että tämä perintö on säilytettävä, ja Philippsthalissa sijaitseva rajamuseo pitää tämän myrskyisän ajan hengen elossa tähän päivään asti.