Maaseudun eläkeläiset löytöretkelle: Koe maatalous läheltä!

Transparenz: Redaktionell erstellt und geprüft.
Veröffentlicht am

Ilmin alueen maaseutueläkeläiset vierailivat Gothan maatalousyrityksissä tutustumassa maataloudesta ja haasteisiin.

Landsenioren aus dem Ilm-Kreis besuchten Agrarbetriebe in Gotha, um über Landwirtschaft und Herausforderungen informiert zu werden.
Ilmin alueen maaseutueläkeläiset vierailivat Gothan maatalousyrityksissä tutustumassa maataloudesta ja haasteisiin.

Maaseudun eläkeläiset löytöretkelle: Koe maatalous läheltä!

Gothan alueen idyllinen maisema houkutteli äskettäin 50 eläkeläistä Ilmin alueelta ja Gothan alueelta jännittävälle opintomatkalle. Maanviljelijät ja heidän eläkeläisensä tapaavat vuosittain saadakseen tietoa maatalouden viimeisimmistä tapahtumista. Goldbachin maatalousosuuskunnan puheenjohtaja Heiko Giese toivotti osallistujat lämpimästi tervetulleeksi ja avasi näkemyksen maanviljelijöiden ajankohtaisista haasteista, jotka osoittavat jälleen kerran, että maataloudessa on paljon työtä.

Matka ei vain johtanut porukkaa idyllisten peltojen halki, vaan tarjosi myös mahdollisuuden vierailla osuuskunnan nykyaikaisella maitotilalla. Siellä osallistujat pääsivät kokemaan eläinten hyvinvoinnin korkeat standardit ja uudet maidontuotantotekniikat läheltä. Samalla selvitettiin peltoalueen hyviä kasvipopulaatioita, mutta ne aiheuttavat vakavaa huolta kuivuusstressin vuoksi. Großfahner-maatalousosuuskunnan entinen työntekijä Nico Scheringer johti senioriryhmää monipuolisella alalla, johon kuuluu sekä pelto- että lampaankasvatus.

Näkemyksiä maataloustutkimuksesta

Toinen jännittävä pysäkki oli Thüringenin osavaltion maatalousviraston Friemarin koeasema. Täällä aseman päällikkö Valentin Herrmann esitteli erilaisia ​​perunoita, jyviä ja maissia, joita testataan yksityiskohtaisesti. Maaseudun eläkeläiset arvostivat kenttämatkaa erittäin paljon ja yritysten vieraanvaraisuutta kehuttiin jatkuvasti.

Myös Euroopan maatalousmaisemaan on nousemassa suurempia keskusteluja. Bryssel suunnittelee vuoteen 2034 ulottuvia maatalouspolitiikkaa koskevia ehdotuksia, joihin Saksan maanviljelijät vastaavat jo nyt toivoen lisää taloudellista tukea alueelliselle laatu- sekä ilmasto- ja lajiensuojelulle. Erityisesti Brandenburgista kotoisin oleva maanviljelijä Christoph Plass ilmaisee kiireellisyyden hakea keinokastelua perunanviljelylleen, koska hän investoi kastelujärjestelmiin vuosittain merkittäviä summia – 160 000–180 000 euroa.

Haasteita maataloudelle

Maatalousyrittäjillä on paineita kaksinkertaistaa elintarviketuotanto vuoteen 2050 mennessä, kun taas ilmastonmuutos ja biologisen monimuotoisuuden vaatimukset uhkaavat perustaa. Haasteet eivät ole vain paikallisia, vaan vaikuttavat koko EU:hun, joka nyt suuntaa maatalouspolitiikkaansa uudelleen tukeakseen viljelijöitä heidän työssään. EU ei tarjoa politiikoillaan vain taloudellista tukea, vaan myös edistää kestäviä, ympäristöystävällisiä prosesseja elintarvikkeiden laadun ja jäljitettävyyden ylläpitämiseksi.

Tässä yhteydessä Saksan maanviljelijöiden liitto korostaa tarvetta vähentää byrokraattisia vaatimuksia, jotka kuluttavat arviolta 30 prosenttia viljelijöiden työajasta. Erityyppiset yritykset tarvitsevat mukautettuja tukiohjelmia pystyäkseen paremmin selviytymään haasteista.

Kenttämatkan tiedot ja siihen liittyvät keskustelut tekevät selväksi, että maataloudessa on kyse sekä perinteistä että innovaatioista – yhdistelmästä, joka on ratkaiseva tulevaisuudessa.