500 miljardia euroa Saksan infrastruktuuriin - lähtö vai loppu?

Transparenz: Redaktionell erstellt und geprüft.
Veröffentlicht am

Saksa suunnittelee 500 miljardin euron erityisrahastoa infrastruktuuri- ja ilmastoneutraaliusinvestointeihin talouden vahvistamiseksi.

Deutschland plant ein Sondervermögen von 500 Milliarden Euro für Investitionen in Infrastruktur und Klimaneutralität, um die Wirtschaft zu stärken.
Saksa suunnittelee 500 miljardin euron erityisrahastoa infrastruktuuri- ja ilmastoneutraaliusinvestointeihin talouden vahvistamiseksi.

500 miljardia euroa Saksan infrastruktuuriin - lähtö vai loppu?

Saksassa on alkamassa jännittävä vaihe, kun hallitus on esittänyt mittavia suunnitelmia infrastruktuurin modernisoimiseksi. Suunnitelmana on lainata 500 miljardia euroa talouden elpymisen käynnistämiseksi ja investointeja erityisesti infrastruktuuriin, kuten rautateihin, kouluihin ja uimahalliin. Päätöksen taustalla on vastikään perustettu "Infrastruktuuri- ja ilmastoneutraaliuden erityisrahasto", jonka Bundestag ja Bundesrat hyväksyivät syyskuun lopussa ja jonka on määrä tulla voimaan takautuvasti 1.1.2025 alkaen. Vihreät He kuitenkin arvostelevat Merzin hallitusta, joka heidän mielestään ohjaa tärkeitä investointeja vaalilupauksiin uusien resurssien etsimisen sijaan.

Näiden investointien tarvetta tukee nykyinen taloudellinen tilanne. Yhä useammat ihmiset ovat huolissaan työstään, kun taas monet yritykset ovat tappiollisia. Kunnilla on yli 200 miljardin euron investointiruuhka, jonka vuoksi monet kaupungit rappeutuvat ja luottamus valtion toimintakykyyn on heikkenemässä. Liittovaltion hallituksen mukaan Erityisrahastoa käytetään nimenomaan paitsi rakenteellisten puutteiden korjaamiseen myös Saksan kilpailukyvyn vahvistamiseen ja vaurauden turvaamiseen.

Yksityiskohtaiset tiedot erikoisrahastosta

Erikoisrahasto koostuu yhteensä kolmesta pilarista: 100 miljardia euroa valtioille ja kunnille, 100 miljardia euroa ilmasto- ja muutosrahastolle (KTF) ja 300 miljardia euroa liittovaltion lisäinvestointeihin. Seuraavien 12 vuoden aikana näitä varoja käytetään lukuisiin hankkeisiin, kuten rautatieliikenteen parantamiseen sekä digitaaliseen koulutukseen ja lasten päivähoitoon. Vuonna 2025 investointeihin on jo suunniteltu 37 miljardia euroa.

Keskeistä on, että liittovaltion budjetin investointimenojen tulee ylittää vähintään kymmenen prosenttia budjetoiduista kokonaismenoista, jotta erityisrahaston lisämäärärahat voidaan vapauttaa. Valvonnan tarkoituksena on varmistaa varojen tehokas käyttö ja tarkistaa neljän ja kahdeksan vuoden kuluttua, saavutetaanko halutut tavoitteet. Voidakseen käyttää näitä taloudellisia resursseja tehokkaasti, liittohallitus joutuu myös ehdottamaan rinnakkaisia ​​säästötoimia, joihin sisältyy muun muassa säästöjä perusturva- ja kehitysavussa.

Kritiikkiä ja näkemystä

Suunnitelluista investoinneista huolimatta on jo varoitettu ääniä suunniteltujen menojen lykkäämisestä. Kriitikot valittavat, että esimerkiksi rautatieinfrastruktuuriin oli jo liikenneministeriön budjetissa suunniteltu 9 miljardia euroa, kun taas siltoihin ja tunneleihin on erityisrahastossa vain 70 miljoonaa euroa. Asiantuntijat vaativatkin selkeitä rajoituksia erityisrahaston mahdollisuudelle tehdä lisäsijoituksia, jotta haluttua edistystä ei vaarannettaisi. Vihreät vetoa Merziin ja Klingbeiliin, jotta he ottaisivat vastuun ja saisivat takaisin luottamuksen tehokkaaseen tilaan.

Yhteenvetona voidaan todeta, että Saksa on ratkaisevassa vaiheessa, joka tuo mukanaan sekä haasteita että mahdollisuuksia. Nähtäväksi jää, tuovatko suunnitellut investoinnit todella läpimurron vai toteutuvatko kriitikoiden huolet. Joka tapauksessa nyt on aika tasoittaa tietä nykyaikaiselle ja kestävälle infrastruktuurille.