Berliinistä on tulossa sienikaupunki: Näin metropoli taistelee vesipulaa vastaan!

Berliinistä on tulossa sienikaupunki: Näin metropoli taistelee vesipulaa vastaan!

Kaupunkien vesipulasta on tulossa yhä enemmän räjähdysmäinen ongelma. Berliinissä ihmiset ajattelevat jo askeleen pidemmälle ja suunnittelevat tekevänsä "sienikaupungiksi". Kaupunki yrittää vastata ilmastonmuutoksen haasteeseen ajamalla sadeveden varastoinnin lisäksi sen uudelleen vapauttamista kohdistetulla tavalla. Tämä kulkee käsi kädessä järjestön tavoitteiden kanssa Saksan ilmastonmuutokseen sopeutumisstrategia, jonka tavoitteena on edistää kaupunkikehityksen innovatiivisia ratkaisuja.

Näiden toimenpiteiden tarve tulee selväksi, kun otetaan huomioon, että Berliini on Saksan kuivalla alueella ja veden saannin ongelmallisuutena tulee kesällä. Tämän estämiseksi on jo valmistunut yhdeksän valtavaa maanalaista sadevedenkeräysallasta. Erityisen vaikuttava, 30 metrin syvyinen pyyntiallas on täysin toimintakuntoinen vuonna 2026 ja siihen mahtuu noin 17 000 kuutiometriä sadevettä. Voimakkaiden sateiden aikana ylimääräinen vesi johdetaan näihin altaisiin ennen kuin se pumpataan jätevedenpuhdistamoihin jatkokäsittelyä varten.

Miten sienikaupunki toimii?

Mutta mitä konkreettisesti tarkoittaa olla sienikaupunki? Pohjimmiltaan se on nerokas konsepti, jonka tavoitteena on hyödyntää paremmin kaupunkien suljettuja alueita. äänekäs Huonekalujen tutkijat Kaupungit voivat mullistaa tapansa käsitellä sadevettä asentamalla läpäisevää maaperää, lisää viheralueita ja vesivarastoja. Tavoitteena on varastoida ylimääräinen vesi ja vapauttaa se hitaasti, mikä suojaa monia jokia ylivuodoilta ja jätevesiltä.

Erityistä huomiota kiinnitetään myös sekavesien ylivuodon estämiseen. Berliinissä 2 000 viemärikilometristä 10 000 km:stä on sekaviemärijärjestelmiä. Pahimmassa tapauksessa ne johtavat kalojen kuolemaan ja hapenpuutteeseen vesistöissä. Tämän ongelman ratkaisemiseksi kaupunki on hyväksynyt lain, jonka mukaan viemäriin saa valua vain pieni osa uusien rakennusten sadevedestä. Lopun tulee haihtua tai valua pois.

Vihreä infrastruktuuri mikroilmastolle

Liittovaltion hallitus näkee sienikaupungin osana kattavaa ilmastonmuutokseen sopeutumisstrategiaansa. Innovatiivisia lähestymistapoja vihreään infrastruktuuriin, kuten THE tarvitaan vahvistamaan kaupunkien mikroilmastoa. DAS-seurantaraportti osoittaa myös, että tutkimusten mukaan alle puolet asuinkiinteistöistä on vakuutettu luonnonkatastrofien varalta. Tässä tarvitaan toimia.

Ilmastonsuojelun kannalta hyötyy myös kaupunkilaisten elämänlaatu. Viherryttämistoimenpiteet, kuten lampien luominen sadeveden varastointia varten, eivät vain pysty pitämään vettä puhtaana, vaan myös auttavat viilentämään kaupunkia ja suojaamaan sitä tulvilta. Esimerkkinä voisi olla uusi kerrostalo, jossa on lampi ja vettä puhdistavia kasveja.

Yhä useammat kaupungit luottavat sienikaupunkikonseptiin. Sveitsissä on jo käynnissä pilottihankkeita, joissa rakenteellisiin ehkäisytoimiin investoidaan yli 43 miljoonaa frangia. Esimerkiksi Winterthurissa koulurakennusten sadevettä käytetään puistojen ja viheralueiden kasteluun.

Oikeilla toimenpiteillä ja halulla muuttua idea sienikaupungista voisi olla ennakkotapaus paitsi Berliinissä, myös monissa muissa eurooppalaista alkuperää olevissa kaupungeissa. Ilmastoystävällisten konseptien aika kaupungeissa on nyt – jokin on tärkeää!