Berliini vetää kovaa: huomattavasti enemmän karkotuksia 2025!

Berliini vetää kovaa: huomattavasti enemmän karkotuksia 2025!

Berlin, Deutschland - Berliinin mustanpunainen senaatti lisäsi merkittävästi vuoden 2025 ensimmäisellä puoliskolla. , joka vastaa 56 %: n kasvua edelliseen vuoteen verrattuna. Suurin osa näistä palautuksista tapahtui tilauslentojen kautta, ja Moldau (307), Georgian (154) ja Serbian (47) ihmiset olivat erityisen edustettuina. Turkista (39), Bosniasta ja Hertsegovinasta (27) ja Afganistanista (21) löydettiin myös tilastoista.

CDU: n parlamentaarisen ryhmän johtaja Dirk Stettner oli poliittisessa vaiheessa tyytyväinen numeroihin ja ilmoitti ryhtyvänsä lisää toimenpiteisiin. "Yli 1 600 palautusta" ennustetaan koko vuoden 2025, mikä olisi eniten vuodesta 2017 lähtien. SPD puolestaan ​​reagoi melko varattuun. Maahanmuuttopolitiikan tiedottaja Hurricane Özdemir ei ollut kovin ilahduttava, että monet ihmiset karkotetaan. Hän kritisoi myös CDU: n edistymistä, jotka vaativat rangaistuksen pakolaisaktivisteille, jotka välittävät tietoa tulevista karkotuksista.

Palautuspolitiikan nykyinen tilanne

Tilanteeseen vaikuttavat oikeudellinen kehys, joka määrittelee selvästi, että palautus ja karkottaminen on poliittisesti priorisoitu. Bamf korostaa, että paluukäytäntö on myös EU: n säädökset, jotka velvoittavat jäsenet takaisin. Saksassa toteutettiin EU: n paluudirektiivi 2011, joka määrittelee paluuvelvollisuuden oikeusperustan. Seuraava sovelletaan: Vapaaehtoisella palautuksella on etusija pakonomaiseen karkotukseen nähden.

Sisustushallinnon mukaan tällä hetkellä Berliinissä asuu noin 2 400 ihmistä, jotka ovat heti lähtöä. Kaikkiaan yli 15 000 ihmisellä on humanitaarinen suvaitsevaisuus, joka ei kuitenkaan anna pysyvää asuintilaa. Viime vuosina näistä laeista on tullut yhä enemmän poliittisten keskustelujen painopiste. Peruslaki suojaa oikeutta turvapaikkaan, mutta sotaa tai sisällissotaa koskevia syitä ei aina tunnusteta riittävänä syynä voida pysyä Saksassa.

Historiallinen katsaus ja kiistat

Katsaus menneisyyteen osoittaa, että Saksalla on paljon työtä pakolaispolitiikassa. Keskustelu suoja -asemasta, etenkin sodanhaltijoiden, kuten Syyrian, Irakin ja Afganistanista, ihmisille, ja sitä usein lämmitetään. Ennen vuotta 2013 Saksassa ei ollut laillista oikeutta väliaikaiseen suojeluun sodan pakolaisille, joita monet kritisoivat "suojaavana". Jopa Daytonin sopimuksen jälkeen vuonna 1995, Bosnia-Hertsegovinan suojaavien suuren tulon perusteella monet hakemukset hylättiin.

Palautustoimenpiteitä kritisoitiin usein riittämättömäksi tuolloin, koska kotimaiden turvallisuusongelmat ja sosiaalisten joukkovelkakirjojen puute estivät täytäntöönpanon. Poliitikot keskustelevat parhaillaan palautusohjelmien tehokkuudesta ja tarvittavista siirtolaispolitiikan uudistuksista.

Palautuksen ja karkottamisen aihe on edelleen kuuma rauta, joka ei vain takaa keskustelua Berliinissä, vaan myös vaikuttaa koko Saksaan. Missä määrin poliittinen maisema muuttuu täällä on vielä nähtävissä - yksi asia on varma: pakolaisoikeuksia ja palautuspolitiikkaa koskevassa keskustelussa on vielä paljon tehtävää.