Berliini vetää lujasti: Karkotuksia huomattavasti enemmän vuonna 2025!

Berliini vetää lujasti: Karkotuksia huomattavasti enemmän vuonna 2025!

Berliinin musta-punainen senaatti nosti merkittävästi karkotustahtia vuoden 2025 ensimmäisellä puoliskolla. päivittäisiä uutisia 804 ihmistä karkotettiin, mikä on 56 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Suurin osa palautuksista tapahtui tilauslennoilla, ja erityisen hyvin oli edustettuna Moldovasta (307), Georgiasta (154) ja Serbiasta (47). Tilastoon sisältyivät myös karkotetut Turkista (39), Bosnia ja Hertsegovinasta (27) ja Afganistanista (21).

Poliittisella näyttämöllä CDU:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Dirk Stettner sanoi olevansa tyytyväinen lukuihin ja ilmoitti ryhtyvänsä lisätoimenpiteisiin. Koko vuodelle 2025 ennustetaan "yli 1 600 palautusta", mikä olisi korkein luku sitten vuoden 2017. SPD sen sijaan reagoi melko varovaisesti. Maahanmuuttopolitiikan tiedottaja Orkan Özdemir piti vähemmän kuin ilahduttavana, että monia ihmisiä karkotetaan. Hän kritisoi myös CDU:n pyrkimyksiä vaatia rangaistusta pakolaisaktivisteille, jotka välittävät tietoa tulevista karkotuksista.

Palautuspolitiikan nykytilanne

Tilanteeseen vaikuttaa oikeudellinen kehys, jonka mukaan paluu ja karkottaminen ovat poliittisia prioriteetteja. The BAMF korostaa, että palauttamispolitiikkaa muokkaavat myös EU:n säädökset, jotka edellyttävät jäsenvaltioita tekemään palauttamispäätöksiä. Saksassa otettiin käyttöön vuonna 2011 EU:n palauttamisdirektiivi, joka määrittelee palautusvelvollisuuden oikeusperustan. Pätee seuraavaa: Vapaaehtoinen paluu on etusijalla pakkokarkotukseen nähden.

Sisähallinnon mukaan Berliinissä asuu tällä hetkellä noin 2 400 ihmistä, joiden on poistuttava maasta välittömästi. Kaikkiaan yli 15 000 ihmisellä on humanitaarinen suvaitsevaisuus, mikä ei kuitenkaan anna pysyvää oleskeluoikeutta. Näistä laeista on tullut viime vuosina yhä enemmän poliittista keskustelua. Vaikka perustuslaki suojaa oikeutta turvapaikkaan, pakoon syitä, kuten sota tai sisällissota, ei aina pidetä riittävänä syynä oleskella Saksassa.

Historiallinen katsaus ja kiistat

Katsaus menneisyyteen osoittaa, että Saksalla on paljon tehtävää pakolaispolitiikan suhteen. Keskustelu suojellusta asemasta erityisesti sodan runtelemien maiden, kuten Syyrian, Irakin ja Afganistanin, ihmisten kohdalla oli ja on usein kiivasta. Ennen vuotta 2013 Saksassa ei ollut laillista oikeutta tilapäiseen suojeluun sotapakolaisilla, ja monet kritisoivat sitä "suojeluaukkona". Jopa Daytonin sopimuksen jälkeen vuonna 1995, jolloin Bosnia ja Hertsegovinasta suojelua etsiviä ihmisiä saapui runsaasti, monet hakemukset hylättiin.

Tuolloin palautustoimenpiteitä kritisoitiin usein riittämättömiksi, koska kotimaiden turvallisuushuolet ja sosiaalisten siteiden puute estivät toteuttamisen. Poliitikot keskustelevat parhaillaan paluuohjelmien tehokkuudesta ja tarvittavista muuttoliikepolitiikan uudistuksista.

Kotimaahan palauttaminen ja karkottaminen on siksi edelleen kuuma aihe, joka ei ole keskustelunaihe vain Berliinissä, vaan koskee myös koko Saksaa. Nähtäväksi jää, missä määrin poliittinen maisema täällä muuttuu - mutta yksi asia on varma: pakolaisten oikeuksista ja paluupolitiikasta käytävässä keskustelussa on vielä paljon tehtävää.