Ruokapelastus Berliinissä: Motatos taistelee jätettä vastaan!

Transparenz: Redaktionell erstellt und geprüft.
Veröffentlicht am

Ota selvää, miten Berliini taistelee ruokahävikkiä vastaan ​​ja mikä rooli Motatosilla on tässä – kestäviä ratkaisuja tulevaisuutta varten.

Erfahren Sie, wie Berlin gegen Lebensmittelverschwendung kämpft und welche Rolle Motatos dabei spielt – nachhaltige Lösungen für die Zukunft.
Ota selvää, miten Berliini taistelee ruokahävikkiä vastaan ​​ja mikä rooli Motatosilla on tässä – kestäviä ratkaisuja tulevaisuutta varten.

Ruokapelastus Berliinissä: Motatos taistelee jätettä vastaan!

Saksassa heitetään pois noin 11 miljoonaa tonnia ruokaa joka vuosi, vaikka monet niistä ovat edelleen syötäviä. Jätettä on erityisen paljon suurissa kaupungeissa, kuten Berliinissä, missä yhä useammat ihmiset etsivät ratkaisua tähän kiireelliseen ongelmaan. Tukholmaan vuonna 2014 perustettu verkkosupermarket Motatos on erikoistunut pelastetun ruoan tarjoamiseen Saksassa ja Itävallassa. Hänen hyllyillä olevat tuotteet ovat usein vanhentuneet parasta ennen -päivämäärällä tai niissä on kosmeettisia vikoja. Monet tulevat myös ylituotannosta. Motatosin molempien maiden toimitusjohtaja Dominique Ertl kuvailee yritystä elintarvikkeiden verkkokaupaksi, joka ei pääse perinteisiin supermarketteihin. Toimitus tapahtuu jopa suoraan asiakkaan ovelle.

Valikoima sisältää värikkään sekoituksen arkiruokaa sekä pienten merkkien epätavallisia tuotteita. Tarjous ei kuitenkaan riitä koko viikkokauppaan; etsit turhaan tuoretta ruokaa, kuten hedelmiä ja vihanneksia. Pitkällä aikavälillä Motatosin tavoitteena on luoda maailma ilman ruokahävikkiä. Ertl korostaa tarvetta tiedottaa vanhemmille sukupolville ruoasta ja kestävyydestä. Koska monet kuluttajat eivät useinkaan tiedä, miten parasta ennen -päivämäärää (parasta ennen -päivämäärää) noudatetaan. Parempi ymmärrys voisi vähentää merkittävästi ruokahävikkiä.

Ruokahävikki EU:n silmissä

EU:n tietojen mukaan elintarvike vaikuttaa vuosittain noin 60 miljoonaan tonniin, mikä vastaa valtavaa 132 miljardin euron arvoa. Tämä tuo mukanaan myös ekologisia haasteita, sillä 8–10 prosenttia maailman kasvihuonekaasupäästöistä tulee ruokajätteestä. Tämän torjumiseksi EU pyrkii kunnianhimoisiin tavoitteisiin ruokahävikin vähentämiseksi. Vuoteen 2030 mennessä elintarvikkeiden tuotannossa ja jalostuksessa on vähennettävä vähintään 20 prosenttia ja vähittäiskaupassa, ravintoloissa ja kotitalouksissa 40 prosenttia.

Äskettäin hyväksytyssä asiakirjassa tehtiin myös ehdotuksia, jotka ylittävät nämä tavoitteet. EU suunnittelee muun muassa jätepuitedirektiivin uudistamista ja sitovia jätteen vähentämistavoitteita. Ennen kaikkea myyntikelvotonta, mutta silti syötävää ruokaa tulee lahjoittaa. Tällä voi olla suuri merkitys resurssien paineen vähentämisessä.

Tarvitaan poliittista toimintaa

Dominique Ertl vaatii poliitikoilta laillisesti sitovia tavoitteita kannustaakseen supermarketteja ja yrityksiä toimiin. Siinä vaaditaan kansallista strategiaa ruokahävikin vähentämiseksi, joka on linjassa YK:n kestävän kehityksen ohjelman kunnianhimoisten tavoitteiden kanssa. Saksassa ei tällä hetkellä ole selkeää lainsäädäntökehystä, joka velvoittaisi yrityksiä raportoimaan ruokahäviöistään. Politiikan suunnanmuutos tarvitaan kiireesti ruokahävikin taloudellisten ja ekologisten kustannusten vähentämiseksi.

Koska tietoisuus ruokahävikkiin liittyvistä ongelmista ja Motatosin kaltaisista aloitteista kasvaa, Saksalla on mahdollisuus toimia edelläkävijänä taistelussa ruokahävikkiä vastaan. Pelastetun ruoan saanti voisi kannustaa monia tekemään ostoksia paikallisemmin ja kestävämmin ja rohkaista ajattelemaan uudelleen ruoan käyttöä. Tässä yhteydessä parasta ennen -päivämäärää koskeva koulutus ja elintarvikkeiden herkkä käsittely ovat keskeisiä jätteen estämiseksi.