Teräskriisi Bremenissä: Klingbeil vaatii pikaisesti ratkaisuja vihreälle teräkselle
SPD:n johtaja Lars Klingbeil vaatii ratkaisuja terästuotantoon Cottbusissa ArcelorMittalin vetäytymisen jälkeen. Suunniteltu huippukokous "vihreän teräksen" tulevaisuudesta.

Teräskriisi Bremenissä: Klingbeil vaatii pikaisesti ratkaisuja vihreälle teräkselle
Terästeollisuutta koskevat ristiriitaiset uutiset herättävät kaikkien huomion myös Kölnissä. SPD:n johtaja Lars Klingbeil puhuu selkeästi sen jälkeen, kun ArcelorMittal peruutti torstaina virallisesti suunnitelmansa ilmastoneutraalista terästuotannosta Bremenissä ja Eisenhüttenstadtissa. Klingbeil vaatii päättäväisesti ratkaisuja teollisuuden työpaikkojen tulevaisuuden turvaamiseksi Saksassa. Tilanne on tietysti huolestuttava monille, ja siksi parhaillaan suunnitellaan huippukokousta ratkaisun löytämiseksi.
SPD:n osavaltion puoluekonferenssissa Cottbusissa Klingbeil ilmaisi huolensa yhtiön päätöksestä luopua siirtymisestä hiilidioksidipäästöjä vähentäviin tuotantomenetelmiin. Syinä yhtiö mainitsi vallitsevan markkinatilanteen ja epäilykset tämän kestävän tuotannon kannattavuudesta. Vaikuttajiksi mainittiin myös korkeat riskit, jotka liittyvät hintavaihteluihin ja tarvittavan vihreän vedyn toimitusten pullonkauloihin. Näyttää siltä, että terästeollisuus, yksi Saksan suurimmista hiilidioksidipäästöistä, joutuu ottamaan askeleen taaksepäin, sillä se on avainasemassa maan ilmastotavoitteiden saavuttamisessa.
Green Steel: tulevaisuuden näkökulma
Klingbeilin vaatimus "vihreän teräksen" vankasta näkökulmasta Saksassa ei ole täysin perusteeton. SPD:n johtaja korostaa tämän ilmastoystävällisemmän tuotantomenetelmän valtavaa merkitystä Saksan tulevaisuuden elinkelpoisuuden kannalta johtavana teollisuusalueena. Liittovaltion talousministeriö pahoittelee ArcelorMittalin päätöstä ja korostaa, että tälle hankkeelle ei koskaan myönnetty valtion rahoitusta. Rahoitussopimus, jossa vaadittiin rakentamisen aloittamista kesäkuuhun 2025 mennessä, tarkoitti, että mahdolliset toimet eivät voineet odottaa enää.
Lähes 1,3 miljardin euron hintalappu, josta 250 miljoonaa euroa Bremenistä koettiin, koettiin positiivisena signaalina pikkujutun hiilidioksidin vähentämisestä. Tässä yhteydessä on mainittava, että muiden yritysten, kuten Salzgitterin ja Thyssenkruppin, yhteensä 5,6 miljardia euroa rahoitusta saaneiden yritysten strategia on nyt erityisen huomion kohteena. Nämä kilpailijat näyttävät olevan paljon paremmassa asemassa kilpailijana vihreämmästä tulevaisuudesta, mikä korostaa tukiohjelmien ja siirtymävaihtoehtojen merkitystä.
Vihreän vedyn rooli
Ongelman keskeinen kohta: ns. vihreän vedyn saatavuus ja hinnat. Entinen liittovaltion talousministeri Habeck oli jo korostanut terästeollisuuden ilmastohankkeiden merkitystä vetytaloudelle. Amerikkalainen ja eurooppalainen terästeollisuus voisi edetä suuntaan, joka antaa enemmän sysäystä ilmastotavoitteille. Monet asiantuntijat näkevät vetypohjaisen tuotannon tulevaisuutena, mikä voisi vähentää merkittävästi CO2-päästöjä. Käyttämällä menetelmiä, kuten sähköteräsprosessia, jossa romu käsitellään valokaariuuneissa, hiilidioksidipäästöjä voitaisiin jo nyt vähentää 83 % alle alan keskiarvon.
Swiss Steel Group näyttää jo, kuinka se tehdään oikein käyttämällä 100-prosenttisesti sähkökaariuuneja ja luottamalla täysin vihreään sähköön. Tällaiset lähestymistavat voivat olla uraauurtavia, kun on kyse ilmastotavoitteiden saavuttamisesta terästuotannossa ja samalla resurssitehokkuuden lisäämisessä kierrätyksen avulla.
Lopputulos on, että ArcelorMittalin irtisanoutuminen on herätyskello koko toimialalle ja ehkä myös poliitikoille, joiden on kiireesti löydettävä ratkaisuja vihreän teräksen tuotannon pysähtyneen kehityksen edistämiseksi. Mahdolliset seuraukset työllisyydelle ja teollisuudelle ovat valtavia, ja paine kasvaa, kun on kyse terästuotannon säilyttämisestä ja tulevaisuudesta Saksassa.
Bremenin ja muiden terästeollisuuden alueiden väestö voi vain toivoa, että ilmoitettu huippukokous voi todella tuoda meille hyödyllisiä ratkaisuja ja että tie ilmastoneutraaliuteen ei ole kaukana.
Lisätietoja ja näkemyksiä terästuotannon kehityksestä on kirjoittajan artikkeleissa butenunbinden, zeit.de ja swisssteel konserni.