Musta ja punainen pysäyttävät pakolaiset: kriisi Saksan rajoilla kärjistyy!

Musta ja punainen pysäyttävät pakolaiset: kriisi Saksan rajoilla kärjistyy!

Selkeällä poliittisella suunnalla liittohallitus yrittää voittaa muuttoliikkeen haasteet rajoilla. Musta-puna-koalition valtaantulon jälkeen Saksan rajoilla suojelua hakevien ihmisten hylkääminen on lisääntynyt huomattavasti. Liittovaltion sisäministeri Alexander Dobrindt (CSU) on kehottanut liittovaltion poliisia hylkäämään turvapaikanhakijat riippumatta siitä, hakevatko he suojelua vai eivät. Dobrindt väittää, että turvapaikkamenettelyistä vastaava EU-maa vastaa maata, johon ihmiset ensimmäisen kerran saapuivat. Nämä päätökset aiheuttavat ärsytystä naapurimaissa, kuten Puolassa ja Itävallassa, jotka seuraavat tarkasti Saksan politiikan kehittymistä tässä asiassa. [Inforadio raportoi, että](https://www.inforadio.de/rubriken/debatte/das-forum/2025/06/migrationspolitik- Grenzkontrollele-fluechtling-zurueckweise-ab Schiebe.html) tästä politiikasta käytävä keskustelu herättää tärkeitä kysymyksiä Saksan turvapaikkapolitiikan tulevaisuudesta, turvatun työn tarpeesta ja erityisesti humanismin tarpeesta. ikääntyvässä yhteiskunnassa.

Tässä yhteydessä kaupunkien ja kuntien liitto on kiireesti varoittanut, että Saksan kunnat ovat äärirajoillaan, ja vaatinut muuttoliikkeen vähentämistä. Erityisesti jatkuvan korkean pakolaisten määrän vuoksi tutkimukset ovat osoittaneet, että suurin osa väestöstä tukee tätä vaatimusta. Paneelikeskustelu järjestettiin 15.6.2025, moderaattorina Sascha Hingst. Vieraiden joukossa olivat Märkisch-Oderlandin piirin (CDU) apulaispiirivastaava Friedemann Hanke ja ProAsylin toimitusjohtaja Karl Kopp sekä muita asiantuntijoita. Tämä tapahtuma on tulosta rbb 24 Inforadion ja European Academy Berlinin yhteistyöstä.

EU:n uudet vaatimukset maahanmuuttopolitiikalle

Samaan aikaan Saksan kehityksen kanssa EU-parlamentti hyväksyi uuden maahanmuutto- ja turvapaikkapaketin, joka hyväksyttiin 8. huhtikuuta 2024 ääntenenemmistöllä 322 puolesta 266 vastaan. Tämä paketti edellyttää, että jäsenvaltiot sijoittuvat uudelleen, suorittavat taloudellisia osuuksia tai tarjoavat teknistä apua turvapaikanhakijoille tai kansainvälisen suojelun tarpeessa oleville. Euroopan parlamentin virallisessa lehdistötiedotteessa selvennetään, koska Dublinin sääntöjä on tarkistettu selvemmin selventääkseen EU-maahakemuksia.

Lisäksi suunnitteilla on uusi menettely kolmansien maiden kansalaisten tarkastamiseksi EU:n ulkorajoilla, mikä voi kestää jopa seitsemän päivää. Säännösten tarkoituksena on myös varmistaa, että perusoikeuksien suojelemiseksi on olemassa riippumattomia valvontamekanismeja. Eurodac-tietokantaa päivitetään niin, että se kerää tietoja laittomista saapumisista, ja yhtenäiset pakolaisaseman tunnustamisstandardit otetaan käyttöön. Turvapaikanhakijoiden tulisi myös saada työskennellä viimeistään kuuden kuukauden kuluttua hakemuksen jättämisestä. Neuvoston on kuitenkin vielä hyväksyttävä nämä uudet asetukset, ja ne voivat tulla voimaan seuraavan kahden vuoden kuluessa.

Sosiaaliset ja juridiset haasteet

Keskustelu muuttoliikkeestä, erityisesti "pushbackista" eli siirtolaisten väkivaltaisesta hylkäämisestä rajoilla, käy yhä kiivaammaksi. Europe in Education mukaan tällaiset käytännöt rikkovat EU:n lainsäädäntöä ja Geneven pakolaissopimusta, koska ihmisillä on oikeus turvapaikan tarkistamiseen. Monet EU-maat, erityisesti Itä-Euroopan maat, kuten Puola ja Unkari, luottavat yhä enemmän eristyneisyyteen raja-aitojen ja takaiskujen kautta. Useat EU:n maat suhtautuvat myönteisesti tähän eristyneisyyteen, kun taas Etelä-Euroopan maat vaativat pakolaisten oikeudenmukaisempaa jakautumista.

Kölnin kaupunkialueilla tämä keskustelu käy entistä selvemmäksi: pakolaisten lisääntyvän määrän taustalla, etenkin kriisialueilta, kuten Afganistanista, yhteiskunnallinen tunnelma on kireä. Turvapaikkapolitiikan asteittaista muutosta seuraavat monet, ja jää nähtäväksi, millaisen kuvan Saksa antaa Euroopan yhteisössä inhimillisten ratkaisujen etsimisessä.