Muistopäivät Berliinissä: 30 vuotta Srebrenican verilöylyn muistamisen jälkeen

Muistopäivät Berliinissä: 30 vuotta Srebrenican verilöylyn muistamisen jälkeen

Srebrenica, Bosnien und Herzegowina - 11. heinäkuuta 2025 juhlitaan Srebrenican verilöylyn 30. vuosipäivää, jota pidetään Euroopassa pahimpana sotarikoksena toisen maailmansodan jälkeen. Tänä tärkeänä päivänä Berliinissä järjestetään lukuisia muistotapahtumia yli 8000 uhrin muistoksi, jotka Bosnian-Serbian armeijan päällikkö Ratko Mladicin joukot murhasivat vuonna 1995. Erityisen traagista on, että monet uhreista erottivat heidän perheensä ja haudattiin joukkohautoihin, mikä tarkoittaa, että sukulaiset etsivät edelleen rakkaitaan. Srebrenican kaupunki oli 11. heinäkuuta 1995 YK: n suojelussa, mutta ihmisiä hyökättiin raa'asti.

Saksan Bundestag viettää julman kansanmurhan uhrin perjantaina klo 14.00. Keskustellaan keskustelua, jossa Bundestag -hallinto pyytää parlamentin jäseniä tekemään käyttämättä "Srebrenica Blume". Näiden valko-vihreän kukan muodossa olevien nastat piti alun perin ilmentää 11. heinäkuuta 1995 pidetyn muistoa, jolloin valkoinen tarkoittaa viattomasti tapettuja ja vihreää toivoa. Seremonian suunniteltuaan muistojuhlia pidetään myös Srebrenicassa, jossa uhrien nykypäivän eloonjääneet ja jälkeläiset kokoontuvat surraamaan yhdessä ja osoittamaan solidaarisuutta.

maailmanlaajuiset muistotapahtumat ja merkitys

Muistopäivää ei vietetä vain Saksassa. YK: n yleiskokous on päättänyt, että 11. heinäkuuta pidetään tulevaisuudessa kansainväliseksi päiväksi Srebrenica -kansanmurhan uhreille. Tämä päätös tehtiin 84 äänen enemmistöllä, vaikka 19 osavaltiota, mukaan lukien Serbia ja Venäjä, oli oikeassa. Päätöslauselma tuomitsee kansanmurhan kieltämisen ja tuomion kunnioituksen, josta on tullut yhä enemmän näkökulmaa kansainvälisessä parkeissa.

Nykyään pyritään ylläpitämään kansanmurhan muistia, kun taas poliittisia jännitteitä on, etenkin Serbia, jonka päätöslauselma pitää jakautuvana. Presidentti Aleksandar Vucic on ilmaissut ymmärryksensä päätöslauselman poliittisesta tilanteesta ja verrannut tilannetta holokaustin tilanteeseen.

muisti ja sovittelu

Muistojen merkitys ulottuu paljon yli päivän. Historioitsija Belma Zulic korostaa, kuinka tärkeää on muistaa julmuudet ja tehdä uhrien äänet kuultaviksi. Myös tänä vuonna 14 uhrin jäännökset haudattiin Srebrenican muistojuhlajuhlissa, mikä kuvaa selvästi, kuinka kauan perheiden on löydettävä sulkeminen.

Se on kivun päivä, mutta myös toivoa. Noin 500 osallistujan eri maista odotetaan kokoontuvan Brandenburgin portin eteen uhrien muistamiseksi vigilissä. Berliinin edustajainhuoneessa toinen tapahtuma pidetään illalla motton alla "tarinoidemme, varoituksena. Unohtamista vastaan".

Srebrenica -verilöyly on edelleen keskeinen haaste muistikulttuurille ja menneisyyden käsittelystä. Yksi tärkeimmistä viesteistä sekä Saksassa että Internationalissa on toivoa rauhaa ja sovittelua alueella, mutta erilaiset näkökulmat ja historialliset kertomukset ovat usein edelleen ristiriidassa.

Niin 11. heinäkuuta ei ole vain juhlittava muistopäivänä, vaan myös muistutuksena siitä, että tällaisia ​​julmuuksia ei saa koskaan tapahtua. Srebrenicassa tapahtuneiden olosuhteita ja draamaa ei tule koskaan unohtaa ja selventää, että ihmiskunnan on opittava muotoilemaan rauhallista tulevaisuutta.