Taidetta ja tarinoita: Uusi esitys Wurlgrundissa juhlii DDR:n aikakautta

Taidetta ja tarinoita: Uusi esitys Wurlgrundissa juhlii DDR:n aikakautta

22.6.2025 Waldwerk Wurlgrundissa avattiin uusi näyttely "Onko tämä taidetta vai voiko se mennä pois?" ja sen kuratoivat taiteilijat Karin ja Klaus Töpfer. Näyttely keskittyy itäsaksalaisten taiteilijoiden teoksiin ja kokoaa yhteen muun muassa Inge Jastramin, Arno Mohrin ja Wolfgang Mattheuerin teoksia. Klaus Töpferillä on jokaiselle kuvalle mielenkiintoinen tarina, joka vie vierailijat ajassa taaksepäin.

Näyttelyn erityinen kohokohta on kokoelman ensimmäinen kuva, jonka Johannes Keller osti Halle/Saalesta vuonna 1977. Kokoelma on kasvanut jatkuvasti vuosien varrella ja näyttää jännittäviä otteita DDR-ajan taiteen ja historian maailmasta. Kysymys, jota Klaus Töpfer aina korostaa: ”Emme ole nostalgiaklubi, vaan haluamme välittää positiivista perustunnetta alkuperästämme”, esim. Pohjoisen kuriiri raportoitu.

Vilkas tapahtuma

Avajaiset eivät olleet vain taidenäyttely, vaan myös juhla kakun, keskustelujen ja taiteilija Annette Wizislan musiikin kera. Hiljaisessa ilmapiirissä laulettiin klassisia kappaleita, mukaan lukien ”Little White Dove of Peace” ja monien tunnettujen DDR-taiteilijoiden, kuten Brechtin, Biermannin ja Nina Hagenin, teoksia. Finaalina laulettiin yhdessä "Sandmann, dear Sandmann", nostalginen jäännös, jota ei voinut missata.

Kysymyksiä, kuten "Muistatko?" ja "Mitä teit silloin?" olivat keskustelujen keskipisteessä. Nämä lähestymistavat elävöittävät menneisyyden muistoja ja herättävät pohdiskelua - Klaus ja Karin Töpferin keskeinen huolenaihe.

Ote Itä-Saksan taidehistoriasta

Waldwerkin näyttely on osa suurempaa tapahtumaperinnettä, joka on jatkunut vuodesta 2020. Tämä on osa pyrkimyksiä tarjota läpileikkaus Itä-Saksan taidehistoriasta ja tuoda taideteosten monimuotoisuutta lähemmäksi kävijöitä. albertinum.skd.museum kohokohtia.

DDR:n korkeatasoinen taidekuvaus heijasti poliittista ja sosiaalista elämää. Taiteilijat, kuten Wolfgang Mattheuer, Bernhard Heisig ja Willi Sitte, muokkasivat itämaista taidetta ja joutuivat samanaikaisesti työskentelemään sosialistisen realismin puitteissa, jota valtion instituutiot edistävät. Lahjakkaat taiteilijat järjestettiin Kuvataiteilijoiden Liittoon (VBK), joka toimi keskeisenä rajapintana heidän teostensa markkinoinnissa ja esittelyssä. zeitklicks.de selitti.

Näyttelyn avajaiset ja siihen liittyvä ilta osoittavat, että menneisyyden poliittisista rajoituksista huolimatta taide on aina löytänyt tavan kukoistaa. Quiverit osoittavat hyvän käden valinnassa ja suunnittelussa, samalla kun ne esittelevät GDR-taiteen perintöä tuoreella ja helposti saavutettavissa olevalla tavalla.