Dobrindt ilmoittaa tiukentaneensa turvapaikka-asioita ja kiistanalaisia ​​karkotuksia

Dobrindt ilmoittaa tiukentaneensa turvapaikka-asioita ja kiistanalaisia ​​karkotuksia

Liittovaltion sisäministeri Alexander Dobrindt ja hänen kollegansa useista Euroopan maista, mukaan lukien Ranskasta, Puolasta, Itävallasta, Tanskasta ja Tšekin tasavallasta, asettivat tämänpäiväisessä Zugspitzeä käsittelevässä kokouksessa suunnan tiukemmalle eurooppalaiselle turvapaikkajärjestelmälle. Yksi asia on selvä poliitikoille: asioiden on tapahduttava nopeammin ja tehokkaammin. Dobrindt vaati turvapaikkamenettelyjen nopeuttamista ja kolminkertaisista tarkastuksista luopumista. Keskustelua käydään myös siitä, voidaanko turvapaikkamenettelyjä jatkossa käydä myös kolmansissa maissa ilman, että hakijoilla on yhteys näihin maihin. Standardoidut karkotukset Syyriaan ja Afganistaniin pitäisi olla sääntönä myös tulevaisuudessa, kuten Deutschlandfunk raportoi.

Tässä yhteydessä Kabuliin tapahtui tänä aamuna kiistanalainen karkotuslento, jolla 81 afgaania, jotka kaikki olivat lain mukaan pakotettuja poistumaan maasta ja jotka olivat tehneet rikoksia aiemmin, tuotiin takaisin kotimaahansa. Palautettujen joukossa oli 15 henkilöä Baijerin ja 13 Baden-Württembergin vankiloista. Kriitikot, mukaan lukien ihmisoikeusjärjestöt Amnesty International ja Pro Asyl, ilmaisivat jyrkän huolensa. Ottaen huomioon Afganistanin katastrofaalisen ihmisoikeustilanteen, jossa kidutus, laittomat teloitukset ja pakotetut katoamiset ovat arkipäivää, karkottamista pidetään [Tagesschaun] mukaan erittäin riskialttiina (https://www.tagesschau.de/inland/abschiebungen-afghanistan.html-10ederungistan.html-10ederungistan.html).

Karkotusten vastustus ja kritiikki

Amnesty International ja Pro Asyl kuvasivat karkotuksia selväksi kansainvälisen oikeuden rikkomiseksi, koska Taleban hallitsee julmalla voimalla. YK:n päävaltuutettu Volker Türk kehottaa siksi lopettamaan välittömästi kaikki karkotukset Afganistaniin. Hän varoitti, että pakkopalautukset voivat asettaa uhrit akuuttiin vaaraan. Dobrindt puolestaan ​​puolusti toimenpiteitä ja selitti, ettei vakavilla rikollisilla voi olla oleskeluoikeutta. Kansleri Friedrich Merz ilmaisi kiitollisuutensa Qatarille sen tuesta karkotuslennon toteuttamisessa, mutta korosti samalla, että Talebanin diplomaattista tunnustamista ei ole näköpiirissä. Tämä liittohallituksen kaksijakoinen asenne herättää paljon keskustelua poliittisessa maisemassa ja ei vähiten kansalaisten keskuudessa.

Nähtäväksi jää, miten tilanne kehittyy edelleen. Poliittisten toimien ja Afganistanin kriittisen tilanteen lisäksi herää kysymys Euroopan ja Saksan vastuusta tässä monimutkaisessa kriisitilanteessa. Ihmisoikeuksia ei pidä unohtaa, varsinkaan kun on kyse hylättyjen turvapaikanhakijoiden palauttamisesta. Se, miten poliitikot reagoivat täällä, on erittäin tärkeää tulevina viikkoina ja kuukausina. Joka tapauksessa tämä vuoden ensimmäinen karkotuslento aiheuttaa kiihkeää keskustelua meneillään olevista turvapaikkapoliittisista keskusteluista. Monien ihmisten tilanne Afganistanissa on tällä hetkellä vieläkin epävarmempi kuin koskaan ennen, minkä vuoksi karkotettujen kotiuttaminen vaikuttaa kriittiseltä, sillä [ZDF](https://www.zdfheute.de/politik/afghanistan-ab Schiebeflug-un-kritik-volker-tuerk-amnesty-proasyl-100) ei myöskään ole.