Hälyttävät laskut: Mecklenburg-Vorpommernissa ei juuri synny vauvoja!

Hälyttävät laskut: Mecklenburg-Vorpommernissa ei juuri synny vauvoja!

Mecklenburg-Vorpommernissa on havaittavissa hälyttävä kehityssuuntaus syntymätilastoissa. n-tv.de kertoo, että se on kohti alhaisinta syntyneiden määrää kommunismin kaatumisen jälkeen. Vuonna 2024 vain 9 157 lasta syntyi elävänä, mikä on 5,3 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Vain kerran, vuonna 1994, luku oli pienempi. Tämä kehitys ei vaikuta vain perheisiin, vaan myös päiväkoteihin ja sitä kautta kasvattajien työhön.

Syyt tähän laskuun ovat monimutkaisia ​​ja erilaisia. Pohjimmiltaan tämä johtuu hedelmällisessä iässä olevien naisten vähäisestä määrästä, jota pahentaa syntyvyyden lasku vuosina 1990–1995. Jälkeläisistä on pulaa erityisesti 25–35-vuotiaiden ikäryhmässä, jossa suurin osa lapsista syntyy perinteisesti. Vaikka syntyvyys on hieman noussut - se oli 1 294 lasta naista kohden vuonna 2024, kun se vuonna 2023 oli 1 251 - se on edelleen alle välttämättömän omavaraisuustason, 2,1 lasta naista kohti.

Katsaus yhteiskunnallisiin muutoksiin

Talouden taantuman, koronapandemian ja Ukrainan konfliktin laukaisemat perhesuunnitteluun liittyvät epävarmuustekijät näyttävät huolestuttavan monia pariskuntia. Perhemuotojen moniarvoistuminen ja vaihtoehtoiset elämäntavoitteet tulevat peliin. Lisäksi pidempi koulutusjakso ja perinteisten arvojen väheneminen vaikuttavat merkittävästi perheen perustamispäätökseen. Tätä tukee myös wir-sind-mueritzer.de, jossa on havaittu jatkuvaa laskua vuodesta 2016 lähtien.

Myös avioliittojen määrä on laskussa: vuonna 2024 vihkimiä oli vain 8 569, mikä on alhaisin määrä sitten vuoden 2003. Miesten keski-ikä oli 44,1 vuotta ja naisten 41,2 vuotta. Tämä osoittaa suuntauksen myöhempään avioliittoon, mikä liittyy myös syntyvyyden laskuun.

Pitkän aikavälin vaikutukset ja mahdolliset ratkaisut

Syntyvyysvaje, joka on ollut olemassa vuodesta 1991, on toinen merkki alueen väestörakenteen muutoksista. Vuonna 2024 alijäämä oli 14 770 henkilöä, mikä on merkittävä kasvu verrattuna vuoteen 2004, jolloin se oli 4 089. Tämän kehityksen valossa herää kysymys, kuinka päättäjät voisivat mahdollisesti lisätä syntyvyyttä. Ehdotukset vaihtelevat vanhempien joustavista työajoista päiväkotien pidempiin aukioloaikoihin ja nuorten perheiden parempaan tukeen.

Positiivinen keskustelu perheestä ja lapsista voisi auttaa luomaan paremman ympäristön lasten saamiselle. On toivoa, että kasvava 10–20-vuotiaiden ikäryhmä voisi lisätä syntyneiden määrää noin kymmenessä vuodessa. Mutta jos tarkastelemme syntyvyyden kehitystä Saksassa, huomaamme yleisen laskun, kuten [destatis.de]-sivuston (https://www.destatis.de/DE/Methods/WISTA-Wirtschaft-und-Statistik/2025/04/dritter-natalrueckgang-deutschland-042)025-042 tilastotieteilijät huomauttavat. Tämä lasku ei johdu pelkästään kriiseistä, vaan se havaittiin jo vuodesta 2017 lähtien ja heijastaa muutoksia sosiaalisissa normeissa.