Punainen hälytys MV:lle: taloudellinen kyky toimia vaarassa!

Transparenz: Redaktionell erstellt und geprüft.
Veröffentlicht am

Mecklenburg-Vorpommeri on taloudellisten haasteiden edessä: Valtiontalouden tarkastusvirasto varoittaa lähestyvästä talouskriisistä ja vaatii uudistuksia.

Mecklenburg-Vorpommern steht vor finanziellen Herausforderungen: Der Landesrechnungshof warnt vor dem drohenden Finanzkollaps und fordert Reformen.
Mecklenburg-Vorpommeri on taloudellisten haasteiden edessä: Valtiontalouden tarkastusvirasto varoittaa lähestyvästä talouskriisistä ja vaatii uudistuksia.

Punainen hälytys MV:lle: taloudellinen kyky toimia vaarassa!

Mecklenburg-Vorpommernissa on paljon vaivaa kassassa: Valtiontalouden tarkastusvirasto ilmaisee massiivisen huolensa valtion taloudellisesta tilanteesta. Presidentti tohtori Martina Johannsen on soittanut hälytyskelloja ja varoittanut akuutista taloudelliseen toimintakykyyn kohdistuvasta uhasta. Tämä tapahtuu tulevien keskustelujen yhteydessä kaksinkertaisesta budjetista 2026/2027. Vuosia kestäneen taloudellisen vakauttamisen jälkeen osavaltion hallitus ei näe muuta ulospääsyä kuin hylätä palautunut kurssi.

Kulut kasvavat tällä hetkellä nopeasti, kun taas tulot kasvavat vain hitaasti. Johannsenin mukaan tulevina vuosina on odotettavissa punaisia ​​lukuja, ja valtionhallinnon lisäksi myös kuntien on odotettava dramaattista laskua. Tilintarkastustuomioistuin vaatii siksi rahoituspolitiikan uudelleenarviointia: tulojen olisi oltava menojen yläraja. Sillä ilman selkeästi määriteltyä priorisointia ja johdonmukaista hallituksen tehtävien yhdistämistä vakavaraisuus putoaa syrjään.

Taloudelliset haasteet ja ennusteet

Jos katsot tulevaisuuteen, asiat ovat synkkiä. Vuosille 2028-2030 ennustetaan olevan noin 3 miljardin euron vaje. Elpymisen merkkejä ei ole näkyvissä ja riippuvuus liittovaltion rahastoista ja EU-tuista on edelleen korkealla. Leikkaukset näyttävät väistämättömiltä, ​​kun taas verokehitys on edelleen melko vaimeaa. Tässä ei ole toivonsädettä: tuntuvia lisäverotuloja ei ole odotettavissa. Mukana on myös piileviä rasitteita, kuten tulevia eläkevelvoitteita, joiden yhteismäärä on lähes 10 miljardia euroa.

Talouskehitystä varjostavat myös kasvavat sosiaalimenot, joiden odotetaan nousevan 2,8 miljardiin euroon vuonna 2026 ja jopa 2,9 miljardiin euroon vuonna 2027. Henkilöstökulujen odotetaan ylittävän 3 miljardin euron rajan vuonna 2027. Samalla on olemassa riski investointien laskusta, joka voi pudota vain 1,6 miljardiin euroon vuoteen 2027 mennessä.

Uudistukset ja prioriteettien tarve

Lainojen käyttö budjetin tasapainottamiseen vuosille 2026 ja 2027 luo lisäriskejä. Varauksilla ja lainoilla tulee jo kattaa lyhytaikainen yli 300 miljoonan euron alijäämä molempina vuosina. Valtiovarainministeri Heiko Geue (SPD) yrittää kuvata osavaltion hallitusta positiivisessa valossa, mutta myöntää, että ongelmat ovat valtavia. Korkeat sosiaalimenot ja pysähtynyt talous ajavat valtion budjetin partaalle.

Positiiviset uutiset: Velkatasoa pienennettiin yli 620 miljoonalla eurolla ja vuoden 2025 vakausraportti vahvistaa velkajarrun noudattamisen. Mutta tämä ei ehkä riitä. Tilintarkastustuomioistuin vaatii päättäväisiä toimia ja valtion vastuun uudelleenarviointia, jotta taloudellinen ulottuvuus ei romahda.

Taloudellisten huolenaiheiden lisäksi Valtiontarkastusvirasto on julkaissut päivitetyn version tietotekniikan oikeaa käyttöä koskevasta kiertokirjeestään, joka säätelee IT-alan dokumentoinnin ja hankintaprosessin vaatimuksia. Tämän pitäisi muodostaa perusta myös taloudelliselle hallintoorganisaatiolle, ja se on saatavilla säännöllisesti mukautetussa muodossa, kuten kuvassa näkyy lrh-mv.de esitetty.

Tuleva kausi näyttää, ryhtyykö osavaltion hallitus tarvittaviin toimiin taloudellisen tilanteen vakauttamiseksi. Merkit viittaavat kuitenkin myrskyyn ja ilman perustavanlaatuisia uudistuksia on vaikea vastata tilikauden haasteisiin.