Maailmanlaajuinen hätäapu vaarassa: 14 miljoonaa ihmistä on partaalla!

Maailmanlaajuinen hätäapu vaarassa: 14 miljoonaa ihmistä on partaalla!

Kansainvälinen kehitysapu on vakavan dilemman edessä: varojen puute ja yhden suurimmista rahoittajista, Yhdysvaltain viraston USAID:n vetäytyminen, asettavat maailmanlaajuisen hätäavun koetukselle. Liittovaltion kehitysministeri Reem Alabali Radovanin mukaan puuttuu noin60 miljardia euroa, joka edustaa yli neljännestä maailman menoista. Tämä lasku johtuu erityisesti USAID:n purkamisesta Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin hallinnon toimesta. Daily Mirror raportoi, että ei ole mitään keinoa kompensoida tätä amerikkalaisten taloudellista irtautumista.

"On pelottavaa nähdä, kuinka avustushankkeet maailmanlaajuisesti kärsivät viime vuosien päätösten vuoksi", Alabali Radovan sanoo. Trumpin hallinto oli leimannut USAID:n tehottomaksi ja ilmoitti sen pysyvästä sulkemisesta heinäkuussa 2025, jota seurasi yli13 000 työntekijääerotettiin. Yli 80 prosenttia USAID:n johtamista projekteista ei ole enää rahoitettu, ja vain noin 1 000 on edelleen ulkoministeriön alaisuudessa. Tällä on vakavia seurauksia avustushankkeille, jotka ovat auttaneet vähentämään kuolleisuutta HI-viruksen/aidsin ja malarian kaltaisiin sairauksiin, jotka ovat edistyneet merkittävästi viimeisen kahden vuosikymmenen aikana. Deutschlandfunk arvioi, että vuoteen 2030 mennessä enemmän kuin14 miljoonaa ihmistä, siitä4,5 miljoonaa lasta, voi kuolla tämän kehityksen seurauksena.

Kehitysavun globaalit haasteet

Yhdysvaltojen vetäytyminen ei ole vain kansallinen asia; myös kansainvälinen yhteisö kohtaa lisääntyviä humanitaarisia tarpeita. USAIDin päättyessä kansainvälinen avun arkkitehtuuri menettää tärkeän avunantajan. Lehdistöportaali korostaa, että Afganistanin, Mosambikin ja Kongon demokraattisen tasavallan kaltaiset maat kamppailevat jo nyt valtavien leikkausten kanssa avustushankkeisiinsa. Esimerkiksi on yli400 terveyskeskusta Afganistanissaovat lopettaneet toimintansa ja evätneet miljoonilta ihmisiltä pääsyn sairaanhoitoon.

"Meidän on ehdottomasti tuettava leikkausten aiheuttamat aukot", varoittaa Jan Friedrich-Rust "Action Against Hungerista". Saksalaisetkaan instituutiot eivät kuitenkaan anna aivan hyvää kuvaa: liittohallitus suunnittelee valtavia leikkauksia humanitaariseen apuun ja kehitysyhteistyöhön. Budjettiesityksen mukaan leikkauksia noin1 miljardi euroa, niin8 prosenttialiittovaltion kehitysministeriössä ja ulkoministeriössä humanitaarisen avun varat on jopa käytettävä53 prosenttiavähennetään. Tällaisilla leikkauksilla voi olla tuhoisia vaikutuksia jo ennestään hauraisiin kansainvälisiin avustusrakenteisiin.

Kun otetaan huomioon tämä haalea kehitys, herää kysymys, ovatko Saksa ja EU valmiita ottamaan globaalin johtajuuden. Alabali Radovan korostaa, että muut rahoittajat eivät pysty umpeen rahoitusvajetta samassa määrin. Euroopan kehitysavun tuleva suunta voi olla ratkaisevan tärkeä sen suhteen, kuinka paljon apua ja tukea todella saapuu maailmaan tulevina vuosina – erityisesti maailman heikoimmassa asemassa oleville väestöryhmille.