Parsasato MV:ssä: Hyvä laatu, mutta korkeat kustannukset aiheuttavat painetta yrityksille

Parsasato MV:ssä: Hyvä laatu, mutta korkeat kustannukset aiheuttavat painetta yrityksille

Vuoden 2025 parsakausi Mecklenburg-Vorpommernissa on päättymässä. 24. kesäkuuta portit sulkeutuvat herkullisten mukuloiden sadonkorjuulle, jotka ovat leimanneet alueelle vuosia. SaBö-perheyritys Nantrowissa ja Tieplitzissä vaikuttavalla 60 hehtaarin viljelyalalla voi kertoa onnistuneesta sadosta. Toimija Sebastian Böckmann on kuitenkin myös huolissaan monia maanviljelijöitä vaivaavista taloudellisista haasteista.

Viime vuosina parsan viljelyala alueella on kuitenkin vähentynyt dramaattisesti. Kuuden vuoden takaisen 182 hehtaarin sijasta on nyt vajaat 140 hehtaaria, mikä merkitsee huomattavaa taantumista. Syyt tähän ovat erilaisia, mutta ne johtuvat pääasiassa nousevista tuotanto- ja henkilöstökustannuksista sekä riippuvuudesta ulkomailta tulevista sadonkorjuun auttajista. "Meillä ei ole juuri enää työntekijöitä tässä maassa", selittää Böckmann, joka luottaa tukeen Itä-Euroopasta.

Taloudelliset haasteet

Parsan hinnat ovat tällä hetkellä jopa 15 euroa kilolta, lähes samalla tasolla kuin viime vuonna. Mutta vaikka sadon laatu olisi hyvä, monet yritykset kärsivät taloudellisesta rasituksesta. Korkeat tuotantopanokset ja energiakustannukset vaikuttavat maanviljelijöihin. Kuten Schwerinin maatalousministeriö vahvistaa, tämä tilanne vaikuttaa erityisesti elintarvikkeiden vähittäiskauppiaille toimittaviin yrityksiin. Vähittäiskauppiaat maksavat usein paljon vähemmän kuin on tarpeen taloudelliseen tuotantoon.

Maatalousministeri Dr. Till Backhaus on optimistinen ja korostaa parsan terveyshyötyjä. Taloudellisista haasteista huolimatta hän kannustaa kuluttajia ostamaan paikallista parsaa yritysten tukemiseksi. Tämä on välttämätöntä myös siksi, että väestö on haluton kuluttamaan. Vuonna 2024 kotitaloudet ostivat vain 1,23 kiloa saksalaista valkaistua parsaa, mikä on 7 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna.

Työntekijäongelmat ja minimipalkka

Toinen ongelma on tuleva 15 euron tuntipalkka vuodesta 2026 alkaen, mikä voi entisestään pahentaa parsanviljelijöiden tilannetta. Ala vaatii jo nyt poikkeuksia minimipalkkaan, erityisesti työvoimavaltaisessa vihannesviljelyssä. Jotkut alueen yritykset ovat vetäytyneet ryöstöstä ja vähentäneet parsan viljelyä huomattavasti tai luopuneet siitä kokonaan. Mecklenburg-Vorpommernissa on tällä hetkellä 14 aktiivista parsatilaa, kun niitä neljä vuotta sitten oli 19.

Itse sato on edelleen käsityötä, koska koneet voivat vahingoittaa herkkiä parsan keihää. Böckmannin kaltaiset viljelijät vaativat siksi poliittisia toimenpiteitä tuotantoedellytysten parantamiseksi viljelyalojen vähenemisen pysäyttämiseksi.

Maanantaina Dr. Backhaus esitteli yhdessä piirivalvoja Sebastian Constienin kanssa ensimmäiset parsat SaBö-tilalla Gülzow-Prüzenissä, mikä kaikista haasteista huolimatta antoi positiivisen valon kaudelle. Vuoden 2024 sato on 5,0 tonnin hehtaarisadon keskimääräinen noussut hieman edellisvuoteen verrattuna, mutta tuottajilla on kova paine.

Viime vuosina Mecklenburg-Vorpommeri on vakiinnuttanut asemansa yhtenä Saksan pienemmistä parsanviljelyalueista. Vaikka naapurivaltiossa Ala-Saksin osavaltiossa viljellään yli 4 000 hehtaaria, parsan viljely MV:ssä on edelleen suhteellisen vähäistä. Siitä huolimatta satoa täällä arvostetaan ja SaBö-tila on edelleen tärkeä toimija alueellisessa maataloudessa.

Loppujen lopuksi parsakausi ei ole vain kohokohta alueella, vaan myös heijastus paikallisen maatalouden kohtaamista haasteista. On toivottavaa, että poliitikot kuulevat yritysten äänen ja ryhtyvät toimiin edistääkseen kestävästi parsan viljelyä Mecklenburg-Vorpommernissa.

Lue lisää NDR:n, Müritzportalin ja Nordkurierin raporteista: NDR, Müritzin portaali, Pohjoisen kuriiri.