Kriisi Länsi-Pommerin-Greifswaldissa: 100 miljoonan euron alijäämä uhkaa!

Kriisi Länsi-Pommerin-Greifswaldissa: 100 miljoonan euron alijäämä uhkaa!

Hälytyskellot ovat soineet Länsi-Pommeri-Greifswaldissa: Piirivaltuusto on kiireesti vedonnut Mecklenburg-Vorpommernin osavaltion hallitukseen, jotta se välttäisi uhkaavan 100 miljoonan euron budjettialijäämän. Tämä kiireellinen pyyntö hyväksyttiin ilman eriäviä ääniä ja sen tarkoituksena on turvata kunnan toimintakyky pitkällä aikavälillä. Piirivastaava on nyt vastuussa kuntien taloudellisen taakan keventämisestä ja piirivaltuuston edun siirtämisestä kuntien kattojärjestöille, raportoi. Pohjoisen kuriiri.

Haasteet ovat valtavia: ennusteiden mukaan tulot laskevat merkittävästi vuodesta 2026, kun taas sosiaaliset menot jatkavat kasvuaan. Tässä kriittisessä tilanteessa vaaditaan kuntien rahoitustaakan kestävää keventämistä ja tasoituslain uudistamista. Erityisesti infrastruktuurituen korottaminen valtion varoista 150 miljoonaan euroon on tarpeen kuntien rahoituspohjan vakauttamiseksi.

Kuntien taloudellinen tilanne on hälyttävä

Vuosikymmeniä 2014–2020 katsottuna kuntien rahoitus kasvoi nimellisesti keskimäärin 2,0 % vuodessa. Tämän myönteisen kehityksen taustalla on varainsiirtoverokannan nousu ja erilaiset valtion ohjelmat, jotka on suunnattu ensisijaisesti taloudellisesti heikoille kunnille. Siitä huolimatta monien kaupunkien ja kuntien taloudellista tilannetta vaikeuttavat entisestään useat osavaltion ja liittovaltion lakien vaatimukset, kuten esim. osavaltion hallitus teloittaa.

Vuonna 2014 kuntien negatiivinen rahoitusjäämä oli edelleen 10,2 miljoonaa euroa, mikä johtui pääosin velan vähentämisestä ja elinkeinoverojen takaisinmaksusta. Vuodesta 2015 eteenpäin ennakoitiin kuitenkin positiivisia rahoitussaldeja verotulojen ja valtion erityisavun tukemana.

Vetoomus osavaltion hallitukselle

Vorpommern-Greifswaldin piirivaltuusto on tehnyt selväksi, että ilman oikeudenmukaista rahoitusta kuntien kyky suorittaa sekä pakollisia että vapaaehtoisia tehtäviä on vaarassa. Vuodelle 2026 suunniteltu lähes 100 miljoonan euron alijäämä voi asettaa kunnille pysyvän taakan ja rajoittaa voimakkaasti niiden kykyä toimia sosiaalisilla aloilla.

Sisäministeriö hylkäsi kuitenkin ehdotuksen piirimaksun alentamisesta taloudellisen joustavuuden lisäämiseksi. Tätä taustaa vasten valtion ja kuntien kattoyhdistysten väliset neuvottelut ovat entistä tärkeämpiä rahoituskehyksen kestävän parantamiseksi ja selvityksen mukaan yli kahden miljardin euron investointivajeen kunnan infrastruktuurin tekemiseksi tulevaisuudenkestäväksi.