Erfurt muistelee: 50 vuotta algerialaisia ​​vastaan ​​suunnattujen julmien mellakoiden jälkeen

Erfurt muistelee: 50 vuotta algerialaisia ​​vastaan ​​suunnattujen julmien mellakoiden jälkeen

Erfurtissa herää nykyään eloon synkkä luku Saksan menneisyydestä, sillä 50 vuotta sitten, elokuussa 1975, massiivinen rasismi puhkesi ennennäkemättömässä muodossa. Tuolloin jopa 300 nuorta Erfurtista jahtasi 25 algerialaista sopimustyöntekijää kaupungin keskustan läpi kolmen päivän aikana ja teki julmia hyökkäyksiä, jotka päätyivät sairaaloihin monille pakolaisille. Näitä mellakoita pidetään ensimmäisinä laatuaan Saksassa vuoden 1945 jälkeen, ja ne osoittavat, kuinka syvälle rasismi oli juurtunut jopa antifasistisessa yhteiskunnassa. Deutschlandfunk raportoi, että väkivallan laukaisi Algerian työntekijöiden väitetyt raiskaussyytökset.

Elokuun 10. ja 13. päivän välisenä aikana Erfurtissa puhkesi kaaos. Rasistiset huhut ja väärinkäsitykset johtivat aggression aaltoon, joka ei ainoastaan ​​käyttänyt fyysistä väkivaltaa työntekijöitä kohtaan, vaan myös teki näkyväksi ne sosiaaliset jännitteet, jotka oli enemmän tai vähemmän lakaistu maton alle DDR:ssä. Useat raportit, mukaan lukien liittovaltion kansalaiskasvatusviraston raportit, korostavat, että SED:n hallitus piti näitä tapauksia epämiellyttävän arkaluonteisina ja siksi suurelta osin peittelivät tapahtumat.

Katsaus taustaan

Mutta mikä oli todellinen tausta? DDR:ssä työntekijöiden tarve oli niin suuri, että sopimus algerialaisten työntekijöiden lähettämisestä allekirjoitettiin huhtikuussa 1974. Vuosina 1974-1984 yli 8 000 algerialaista siirtolaista saapui DDR:ään työskentelemään hiili- ja rakennusmateriaaliteollisuudessa. Nämä miehet asuivat rajoitetuissa olosuhteissa keskitetyissä asuntoloissa ja heillä oli vain vähän kontakteja paikalliseen väestöön. Historioitsijat ehdottavat, että tämä eristyneisyys ja vallitsevat rasistiset ajattelumallit DDR:n virallisesta antifasismista huolimatta tarjosivat kasvualustan näille mellakoille. n-tv korostaa, että DDR:n turvallisuusviranomaiset aloittivat tutkimukset tapahtumien aikana, mutta niitä tuskin tutkittiin vakavasti.

Väkivaltaiset yhteenotot alkoivat 10. elokuuta, ja poliisin oli pakko puuttua asiaan suojellakseen algerialaisia ​​työntekijöitä. Virallisia viranomaisia ​​ei kuitenkaan näyttänyt kiinnostavan käsitellä rasismia sosiaalisena ongelmana. Vain viisi henkilöä tuomittiin lopulta mellakoissa roolistaan. Tämä asenne merkitsi sitä, että monet jännitteet ja konfliktit jäivät keskustelematta suurelta yleisöltä, ja rasismia tuskin havaittiin ilmiönä DDR:ssä.

Muisto, joka on kauan odotettu

Osana Erfurtin rasististen mellakoiden 50-vuotispäivän muistotilaisuuksia järjestetään 10. ja 11. elokuuta 2025 erilaisia ​​muistotilaisuuksia, joita järjestävät Erfurtin yliopisto ja Topf & Söhne -muistomerkki. Nämä aloitteet ovat merkki siitä, että yhteiskunta on valmis käsittelemään tämän tuskallisen menneisyyden ja unohtamaan uhreja.

Yleisö ymmärtää yhä enemmän, että rasismi ei ole vain yksilön käyttäytymiskysymys, vaan se vaikuttaa myös syvälle juurtuneisiin sosiaalisiin rakenteisiin. Tällaisia ​​muistotilaisuuksia tarvitaan siksi, jotta voidaan kuulla kärsineiden ääni ja oppia historiasta. Kun katsomme taaksepäin Erfurtin tapahtumia, yksi asia käy selväksi: on korkea aika käsitellä avoimesti rasismia ja syrjintää – ei vain muistojen vuoksi, vaan paremman tulevaisuuden luomiseksi.