Hannover aloittaa tekoälyprojektin kestävän kaupunkien viherryttämiseksi!

Transparenz: Redaktionell erstellt und geprüft.
Veröffentlicht am

Tekoälyprojekti BlueGreenCity kestävään kaupunkien viherryttämiseen ja resursseja säästävään ylläpitoon alkaa Hannoverissa 16.7.2025.

In Hannover startet am 16.07.2025 das KI-Projekt BlueGreenCity zur nachhaltigen Stadtbegrünung und ressourcenschonenden Pflege.
Tekoälyprojekti BlueGreenCity kestävään kaupunkien viherryttämiseen ja resursseja säästävään ylläpitoon alkaa Hannoverissa 16.7.2025.

Hannover aloittaa tekoälyprojektin kestävän kaupunkien viherryttämiseksi!

Uusi luku kestävässä kaupunkien viherryttämisessä alkaa Hannoverissa! BlueGreenCity-KI-projektin myötä tekoälyä (AI) käytetään tulevaisuudessa kaupunkipuiden älykkääseen hoitoon ja kasteluun. Aloitteen tavoitteena on kehittää suunnittelumenetelmiä ja automatisoituja ennusteita yksittäisiin kastelutarpeisiin. Tämä hanke liittyy ilmastonmuutoksen kaupunkien viheralueille asettamiin kasvaviin haasteisiin. Viheralueiden merkitys ilmastonsuojelun ja ilmanlaadun kannalta korostuu erityisesti suurissa kaupungeissa.

16.7.2025 alkanut hanke rahoitetaan lähes 1,9 miljoonalla eurolla liittovaltion ympäristö-, luonnonsuojelu-, ydinturvallisuus- ja kuluttajansuojaministeriöltä marraskuun 2027 loppuun asti. Hannoverin osavaltion pääkaupungin lisäksi hankekumppaneita ovat Darmstadtin ammattikorkeakoulu sekä useat maisema-arkkitehtuurin ja vesialan asiantuntemusta omaavat laitokset. Hankkeen koordinoinnista vastaavat professori Antje Backhaus ja Manuel Wesemann, jotka työskentelevät Hannoverin Leibnizin yliopiston maisema-arkkitehtuuriinstituutissa. Tämä keskittynyt erikoisosaaminen mahdollistaa poikkitieteellisen lähestymistavan kaupunkien viheralueiden hallinnan tuomiin haasteisiin Archland reportumen-1

Tavoitteena: kestävä kaupunkikehitys

Hankkeen ydintehtävänä on viherhoitotoimenpiteiden kohdennettu priorisointi. Tämä sisältää muun muassa anturidataa, kaupunkiilmastokarttoja ja hoitorekistereitä analysoivan tekoälytyökalun kehittämisen. Tämän tekniikan pitäisi mahdollistaa kaupunkipuiden uusien paikkojen tunnistaminen ja niiden hoito- ja kasteluehdotusten laatiminen. Myös vaihtoehtoisten vesilähteiden, kuten sadeveden tai puhdistetun jäteveden, käyttö on keskeistä. Tämä ei ainoastaan ​​vähentäisi merkittävästi juomaveden kulutusta, vaan myös lisää hiilidioksidin varastointikapasiteettia ja vähentää kasvihuonekaasupäästöjä [Kommune 21]:n mukaan (https://www.kommune21.de/k21-melden/mit-ki-zur-nachhaltenen-gruenpflege/).

Lisäksi kehitetään innovatiivista digitaalista kaksoisvettä, joka mahdollistaa kastelumäärien automaattisen ennustamisen. Tämä digitaalinen tekniikka ei ole mahdollisesti saatavilla vain Hannoverissa. Ratkaisuja tulisi soveltaa myös muihin kaupunkeihin ja niiden viheralueiden hoitoon. Tämä tarjoaa raitista ilmaa kaupunkikehityksessä ja voisi toimia mallina muille kaupunkien viheraluehankkeille Saksassa.

Tekoälyn tarve kaupunkikehityksessä

Mutta mikä on tekoälyn käyttö kaupunkikehityksessä? Toistaiseksi tällaisten teknologioiden käyttö tällä alalla on ollut rajoitettua, ja tutkimusta on vielä paljon tehtävänä [BBSR]:n mukaan (https://www.bbsr.bund.de/BBSR/DE/forschung/fachbeitraege/digitalisierung/ki-und-stadtentwicklung/01-start.html). Tarve päivittää ja älykkäästi linkittää suuria tietomääriä on yhä kiireellisempi. Asianmukaisilla digitaalisilla infrastruktuureilla tekoälymenetelmät voisivat nopeasti mahdollistaa tehokkaammat analyysit ja siten parantaa elämänlaatua kaupunkialueilla. BlueGreenCity-KI:n kaltaiset hankkeet osoittavat, että tie innovatiiviseen kaupunkien viherryttämiseen on jo kuljettu.

On jännittävää nähdä, miten asiat kehittyvät tulevina kuukausina. Aloitteet ovat lupaavia ja voivat asettaa uusia standardeja tekoälyn integroinnille kaupunkimaiseman hallintaan. Kaikilla, jotka ovat mukana tässä tulevaisuuteen suuntautuvassa projektissa, on hyvä käsi!