Mustalaisvastaisuus Saksassa: Syrjintä lisääntyy hälyttävästi!

Mustalaisvastaisuus Saksassa: Syrjintä lisääntyy hälyttävästi!

Sinti*zzen ja Roma*njan tilanne Saksassa on edelleen jännittynyt ja huolestuttava. Viimeaikaiset raportit osoittavat lisääntyvää väkivaltaa ja syrjintää tähän väestöön. Esimerkiksi osa Berliinin muistomerkistä kansallissosialismin aikana murhattuille sinti*zzeille ja roman*njoille joutuu väistymään uudelle rautatielle, mikä on erityisen tuskallista Saksassa jatkuvan mustalaisvastaisuuden yhteydessä. Amnestyn mukaan Sinti*zze ja Roma*nja leimataan edelleen rikollisiksi eivätkä sosiaalisesti kykeneviksi, mikä johtaa rakenteelliseen väkivallan ongelmaan.

Vuonna 2024 mustalaisvastaisuutta käsittelevä raporttikeskus rekisteröi Tagesschaun perusteella dokumentoitujen tapausten määrän lisääntyneen 1 678:aan. Tämä on hälyttävä kasvu verrattuna vuoteen 2023, jolloin kirjattiin 1 233 tapausta. Erityisen silmiinpistävää on, että lähes 50 prosenttia tapauksista koostuu suullisista stereotypioista, jotka loukkaavat asianosaisia. Lisäksi on dokumentoitu 57 hyökkäystä ja 10 äärimmäistä väkivaltaa, mikä korostaa uhkaavaa tilannetta.

Mustalaisvastaisuus jokapäiväisessä elämässä

Mustalaisvastaisuus nähdään nykyään Saksassa arkipäivänä. MIA:n toimitusjohtaja Guillermo Ruiz korostaa, että ilmoittamattomien tapausten määrä on todennäköisesti vieläkin suurempi ja vihamielisyys sintejä ja romaneja kohtaan lisääntyy edelleen. MDR mukaan 40 prosenttia rekisteröidystä syrjinnästä osoittaa, että se on usein peräisin laitoksilta, kuten kouluilta ja poliisiviranomaisilta. Tämä osoittaa, että tämä ei koske vain yksityishenkilöitä, vaan myös valtion instituutioita, joiden pitäisi kantaa vastuuta.

Mustalaisvastaisuus ei kuitenkaan ole vain arkipäiväinen ongelma, vaan se näyttää myös historiallisia yhtäläisyyksiä. Alfred Ullrichin kaltaiset taiteilijat muistuttavat meitä natsien aikakauden jättämästä pitkäaikaisesta traumasta. Hän viittaa Sintien nälkälakkoon Dachaussa vuonna 1980, jolla oli pysyvä vaikutus kansalaisten käsitykseen mustalaisvastaisuudesta.

Vaatii muutosta

Kenan Emini Göttingenin romanikeskuksesta vaatii romanien vastaisen holokaustin laajempaa tunnustamista. Tämä tunnustus liittyy suoraan oikeudellisiin ja sosiaalisiin oloihin, joissa monet romanit elävät. Emini kannattaa sitä, että sisällissotaa paenneille romaneille tulisi antaa oikeus jäädä, koska he joutuvat usein elämään ilman toimeentuloa.

Mutta poliittinen tahto puuttua tarvittaviin toimiin. Tagesschaussa MIA kehottaa luomaan raportointipisteitä kaikkiin liittovaltioihin tietoisuuden lisäämiseksi koko yhteiskunnassa. Rahoituksen tarve näihin tehtäviin on yhä kiireellisempi kasvavien vaatimusten vuoksi.

Kun otetaan huomioon nämä hälyttävät kehityssuunnat, kysymys jää: kuinka kauan Sinti*zzes ja Roma*nja Saksassa joutuvat taistelemaan tunnustamisestaan ​​ja yhtäläisistä oikeuksistaan?