DNA jäljittää tuomittuja murtovarkaita Oranienburgissa: tuomio annettu!

DNA jäljittää tuomittuja murtovarkaita Oranienburgissa: tuomio annettu!

Oranienburgissa sijaitsevassa asuinrakennuksessa yritettiin murtautua 2.7.2016, mikä on nyt paljastunut lähes vuosikymmentä myöhemmin. Rudolf-Grosse-Straßelta kotoisin oleva M.-perhe kertoo heränneensä yöllä kovaan meluun. Viktor M. katsoi, kuinka henkilö hyppäsi parvekkeen kaiteen yli ja pakeni pimeyteen, kun parvekkeen oven ikkuna oli rikki. Tämän tapauksen jälkeen kärsineillä ei ole muuta vaihtoehtoa kuin pelätä turvallisuutensa puolesta.

Vuosien epävarmuuden jälkeen poliisi on nyt saanut kiinni epäillyn murtovarkauden. Vastaaja, latvialainen Janis K. on asunut Saksassa vuodesta 2015 lähtien ja on kansalaisuudeton. Hän on naimisissa puolalaisen naisen kanssa ja asuu Berliinissä. Huolimatta rikollisesta menneisyydestään - hänen Latvian kansalaisuutensa evättiin hänen aiempien tuomionsa vuoksi - K. on toistaiseksi pysynyt rankaisematta Saksassa. Mies kiisti jyrkästi murron, eikä muistanut rikosiltaa.

Ratkaiseva DNA osui

Veripisara parvekkeen kaiteessa johti lopulta käännekohtaan tutkinnassa. Poliisi suoritti perusteellisen todisteet rikospaikalla ja löysi DNA-todisteita, jotka voisivat todistaa useita samanlaisia ​​murtoja alueella. Teknologia on kehittynyt merkittävästi viime vuosina, joten pienimmätkin DNA-määrät voidaan nyt käyttää tekijöiden tunnistamiseen. äänekäs n-tv DNA-jäljet ​​ovat yksi turvallisimmista todisteista Saksan rikosoikeudessa.

Vasta vuonna 2018 liittovaltion rikospoliisivirasto (BKA) löysi ratkaisevan DNA-jäljen kansainvälisestä tietokannasta, mikä johti tuolloin kylmään tapaukseen. Tämä tietokanta on tallentanut rikollisten geneettisiä sormenjälkiä sen perustamisesta lähtien vuonna 1998. Lähes joka kolmas siihen tallennettu jälki voidaan osoittaa tietylle henkilölle. Näin oli myös tässä tapauksessa: Janis K. tuomittiin sen jälkeen, kun hänen DNA:nsa oli tuottanut osuman.

Tuomio ja rangaistus

Oranienburgin käräjäoikeus teki selväksi, että Janis K. tuomittiin murron yrityksestä. Rangaistuksena hän sai 150 40 euron päiväkorkoa, vaikka hän saattoi jo katsoa 40 päivää maksetuksi oikeudenkäynnin pitkän keston vuoksi. Loput 4 400 euroa hänen on maksettava 150 euron erissä. Tapaus on esimerkki siitä, kuinka modernit rikostekniset tekniikat auttavat selvittämään vanhoja tosiasioita ja tuomaan oikeutta niille, joita asia koskee.

Tutkintaryhmä osoitti tässä hyvää kättä, ja useiden vuosien epävarmuuden jälkeen tekijä tuomittiin. Tällainen kehitys tekee selväksi, että oikeuslaitos voi vaikeissakin tapauksissa tehdä ratkaisun kärsivällisin ja oikein keinoin. Näkymä, joka varmasti rohkaisee monia uhreja.