Kuivuushälytys: Saksa kamppailee pahimman kuivuuden kanssa 100 vuoteen!

Kuivuushälytys: Saksa kamppailee pahimman kuivuuden kanssa 100 vuoteen!

Saksan äärimmäisen kuivat ajat lähestyvät meitä: keväällä 2023 maa koki ennätyksellisen kuivuuden Kuva raportoitu. Helmikuun alusta toukokuun loppuun sademäärä laski alimmilleen sitten sääennätysten alkamisen. Erityistä huomiota kiinnitetään maaperän kuivuuden voimakkuuteen, joka voidaan mitata 25 cm:n syvyyteen.

Tilanne on niin vakava, että Helmholtzin ympäristötutkimuskeskuksen kuivuusseurantamittarin mukaan lähes koko Saksa on kärsinyt. Etenkin Saksi heijastaa tätä huolestuttavaa tilannetta, sillä 80 prosentissa maan mittauspisteistä pohjaveden pinnat ovat selvästi matalat. Myös suuret joet, kuten Rein, Elbe ja Tonava, kärsivät dramaattisesta matalasta vedenpinnasta, sillä Reinin pinta putosi alimmalle tasolle sataan toukokuun puolivälissä.

Kasteluasetukset ja kiellot

Vesipulan selvittämiseksi Saksan kaupunkien ja kuntien liitto vaatii kastelun kieltämistä vapaa-ajalla. Useat Brandenburgin piirit ovat jo kieltäneet veden oton maanpäällisistä vesistöistä. Tämä vaikuttaa myös Altmarkkreis Salzwedeliin ja Jerichowerin osavaltioon. Tiukat kastelumääräykset ovat voimassa myös Dessau-Roßlaussa ja Mansfeld-Südharzin alueella.

Hannoverin alueella Niedersachsenissa kastelu on kielletty yli 27 asteen lämpötiloissa tiettyinä aikoina, klo 11.00–17.00. Jokaista, joka ei noudata tätä, on odotettava ankaria sakkoja. Myös muiden alueiden hallitukset harkitsevat yleisiä määräyksiä veden säästämiseksi.

Katsaus vesistrategiaan Euroopassa

Kuivuus ei kuitenkaan ole yksittäinen ilmiö Saksassa, vaan pikemminkin osa suurempaa ongelmaa Euroopassa. äänekäs DLG Myös muut maat kärsivät vakavasti, ja EU:n komissio suunnittelee jo vesistrategiaa vedenkulutuksen vähentämiseksi ja tietoisuuden lisäämiseksi vedestä rajallisena luonnonvarana. Saksassa kasteluala kasvoi jo 0,37:stä 0,55 miljoonaan hehtaariin vuosina 2012-2022, mikä tarkoittaa noin 50 prosentin kasvua.

Lisäksi on olemassa suuntauksia äärimmäisempiin sääilmiöihin ja pitkittyneisiin kuiviin kausiin, jotka myös lisäävät kastelujärjestelmiä maataloudessa. Tällä voi olla kauaskantoisia vaikutuksia paitsi paikallisesti myös maailmanlaajuisesti, sillä noin 70 prosenttia vedestä maailmanlaajuisesti menee maatalouteen. Tilanne voi pahentua entisestään: vuodesta 2070 lähtien jopa 44 miljoonaa eurooppalaista voi kärsiä vesipulasta.

Hälyttävä tulevaisuus

Nykytilanne ei vaikuta pelkästään maatalouteen, vaan sillä on kauaskantoisia seurauksia ympäristölle ja ihmisille. Raporttien mukaan 80 prosenttia kuivuuden vahingoista on jo tapahtunut maataloussektorilla, mikä on johtanut suuriin satotappioihin WWF:n mukaan. Eikä vain Saksa, vaan muut Euroopan maat, kuten Italia ja Espanja, eivät ole immuuneja kuivuushätätilanteille, kun taas Portugalissa suunnitellaan jo toimenpiteitä vesihuollon tehostamiseksi.

Veden kestävä käyttö on välttämätöntä. Esimerkiksi hansakaupunki Hampuri on osoittanut, että on olemassa toinenkin tapa: Täällä huolehditaan veden tehokkaammasta käytöstä ja suojautumisesta vesipulalta. Innovatiivisia kastelutekniikoita tarvitaan paitsi luonnonvarojen säästämiseksi myös viljelijöiden tukemiseksi kuivuuden aikana. Maatalouden ja kaupunkien paine käyttää tätä niukkaa luonnonvaraa vastuullisesti vain kasvaa tulevina vuosina.

Päätöskierros on alkanut. Nyt vastuussa olevien on osoitettava hyvää kättä vesipulan tehokkaassa torjunnassa.