Evers vaatii sosiaalisia uudistuksia: Berliinin säästösuunnitelmat uhkaavat kriisiä!

Evers vaatii sosiaalisia uudistuksia: Berliinin säästösuunnitelmat uhkaavat kriisiä!

Berliinin taloudellinen tilanne on kireä ja sillä on seurauksia. Finanssisenaattori Stefan Evers (CDU) on vaatinut hyvinvointivaltion kattavaa uudistusta. Syynä tähän on se, että lainoja ei saa käyttää vain tärkeisiin investointeihin, vaan myös toimeentulotukeen. Evers pyrkii vaatimuksillaan luomaan järjestelmän, joka pitää sosiaaliset kustannukset hyväksyttävällä alueella. Hän mainitsee esimerkkejä, kuten hoitoapua, kotoutumista ja nuorten hyvinvointia. Hän valittaa, että sosiaalialan monimutkainen oikeudellinen tilanne vain pahentaa tilannetta. "Meidän on tartuttava standardeihin", Evers sanoo, ei vain viitaten korkeisiin tietosuoja- ja kuluttajansuojavaatimuksiin, vaan myös varoittaa "halvauksesta" ja "räjähdysmäisistä kustannuksista" näiden vaatimusten seurauksena. Hän vaatii ns. Saksan kultastandardien alentamista, jotta se pysyy toimintakykyisenä myös tulevaisuudessa. Käsitellyt aiheet otetaan huomioon Uckermark kuriiri ja tuo tärkeimmät kohdat pöytään.

Mutta nämä eivät ole ainoita haasteita, joita Berliini tällä hetkellä kohtaa. Senaatti suunnittelee nykyiseen ja tulevaan budjettiin säästöjä, jotka vaikuttavat erityisesti sosiaalisiin instituutioihin. Sen mukaan rbb24 Yhteiskunnallisten yhdistysten edustajien mukaan näiden säästöjen ensimmäiset vaikutukset ovat jo havaittavissa. Talousarvioesityksessä suunnitellut avustukset ovat huomattavasti aiempaa pienemmät, ja niitä olisi harkittava pikaisesti uudelleen. Tämä vaikuttaa erityisesti sellaisiin alueisiin kuin kodittomien avustus, maahanmuuttajien tukeminen ja rikoksentekijöiden uudelleen sopeuttaminen. Joissain paikoissa keskustellaan jo henkilöstövähennyksistä, eikä ole harvinaista, että sosiaalilaitokset ovat konkurssin partaalla.

Paine sosiaalisiin instituutioihin kasvaa

Berliinin osavaltion taloudellinen tilanne on monimutkainen. Valtiokonttorin alijäämä, henkilöstökustannusten nousu ja verotulojen pieneneminen ohjaavat leikkauksia. Leikkaukset, jotka ovat 3 miljardia euroa nykyisessä kaksinkertaisessa talousarviossa, ovat vasta alkua. Vuosille 2026 ja 2027 suunnitellaan lisää noin 1,6 miljardin euron säästöjä. Tästä syystä yhteiskunnalliset yhdistykset vaativat pitkäaikaista kiinteämääräistä rahoitusta tai palvelusopimuksia hallinnollisten kustannusten vähentämiseksi. Tämän hetken arvioiden mukaan 30–40 % sosiaalisiin hankkeisiin osoitetuista varoista käytetään pelkästään niiden hallintoon. Tässä mielessä sosiaalisenaattori Cansel Kiziltepe on ilmoittanut, että työryhmä kehittää toimenpiteitä byrokratiakustannusten vähentämiseksi, jotka esitellään jo maaliskuussa 2025.

Kaiken kaikkiaan syntyy kuva Berliinin sosiaalialan epävarmuudesta ja uudistustarpeesta. Käynnissä oleva keskustelu säästämisestä ja hyvinvointivaltion rakenteesta on saatava kiireesti huomion kohteeksi, jotta sosiaalipalvelujen haasteet vihdoinkin saadaan oikeutta. Nähtäväksi jää, saadaanko vaaditut uudistukset voimaan riittävän nopeasti pysäyttämään uhkaava halvaus ja pilviin nousevat kustannukset.