Saksa lyö vetoa siruvallankumouksesta: 5,5 miljardia euroa uusiin tehtaisiin!

Saksa lyö vetoa siruvallankumouksesta: 5,5 miljardia euroa uusiin tehtaisiin!

Merkittävässä aloitteessa... Liittohallitus, luoda Saksan johtavaksi haketuotantopaikaksi Euroopassa. Suunnitelmana on rakentaa kolme uutta sirutehdasta, joiden investointivolyymi on 5,5 miljardia euroa ja jotka keskittyvät modernin teknologian avainalueisiin.

Hallituksen kunnianhimoisella suunnitelmalla pyritään ensisijaisesti edistämään energiasiirtymän, sähköautojen ja tekoälyn (AI) jatkuvasti kasvavan merkityksen kannalta olennaisen mikroelektroniikan kehitystä ja tuotantoa. Kuten päivittäisiä uutisia Raporttien mukaan tämä korkean teknologian asialista, joka on määrä hyväksyä hallituksessa heinäkuussa 2025, luo myös kannustimia lastujen, laitteiden ja välituotteiden valmistukseen Saksassa.

Korkean teknologian toimintaohjelman painopisteet

Uusien rahastojen käyttö kohdistuu kuuteen avainalueeseen, joita ovat tekoäly, mikroelektroniikka, biotekniikka ja ilmastoneutraali energia. Tämä osoittaa, että liittohallitus haluaa aktiivisesti vastata tulevaisuuden suuriin haasteisiin. Suunniteltu tavoite on erityisen jännittävä: vuoteen 2030 mennessä 10 % taloudellisesta tuotannosta pitäisi tuottaa tekoälyllä. päivittäisiä uutisia korostaa myös, että TSMC:n kaltaiset yritykset ovat jo aloittaneet haketehtaan rakentamisen Dresdeniin, mikä voisi edelleen vahvistaa Saksaa innovaatiopaikkana.

Mutta kaikki ei mene suunnitelmien mukaan. On takaiskuja, kuten yhdysvaltalaisen Intelin tilapäinen Magdeburgin tehtaan hylkääminen. Wolfspeed-yhtiö lykkää myös haketehtaan rakentamista Ensdorfiin. Nämä ylä- ja alamäet osoittavat, kuinka haastavaa on toteuttaa näin suuria hankkeita nykyään.

Ammattitaitoiset työntekijät: keskeinen haaste

Suurin ongelma, joka tällä hetkellä vaivaa Euroopan puolijohdeteollisuutta, on pula ammattitaitoisista työntekijöistä. äänekäs GTAI Vuoteen 2030 mennessä on odotettavissa 75 000 työntekijän kysyntäero. Tähän haasteeseen vastaamiseksi koulutusohjelmia on tarkistettava ja käytännöllisettävä, jotta nuoria saadaan houkuttelemaan tämän jännittävän alan uralle.

EU on jo ryhtynyt toimiin European Chips Actin myötä koulutuksen yhtenäistämiseksi ja kansainvälisten kykyjen houkuttelemiseksi. Myös byrokraattisia esteitä odotetaan pienenevän, jotta alalle pääsee entistä enemmän ammattitaitoisia työntekijöitä ulkomailta. Vain tällä tavalla Saksa voi turvata kestävästi asemansa teknologiajohtajana Euroopassa.

Yhteenvetona voidaan sanoa, että liittovaltion hallitus tavoittelee suuria tavoitteita korkean teknologian asialistallaan. Suunnitellut sirutehtaat ja niihin liittyvät investoinnit voisivat tehdä Saksasta eurooppalaisen puolijohdeteollisuuden kulmakiven. Nähtäväksi jää, kuinka ammattitaitoisten työntekijöiden rekrytoinnin haasteet ja kehitys globaalissa teknologiaympäristössä hallitaan.