Saksa vahva rahapajassa – mutta koulutuksellinen eriarvoisuus kasvaa!

Saksa vahva rahapajassa – mutta koulutuksellinen eriarvoisuus kasvaa!

Nykyinen OECD:n tutkimus "Education at a Glance 2025" nostaa Saksan koulutusjärjestelmän kattavassa analyysissä esiin Saksan yliopistojen vahvuudet ja heikkoudet. Tämä tutkimus osoittaa, että Saksan yliopistot pärjäävät hyvin kansainvälisesti ja että MINT-aineet - eli matematiikka, tietojenkäsittelytiede, luonnontieteet ja tekniikka - ovat erityisen suosittuja. Tagesschau raportoi myös, että yliopistojen, teknisten korkeakoulujen tai ammatillisten korkeakoulututkintojen osuus on kasvanut 33 prosentista 40 prosenttiin viime vuosina.

Vaarallinen aukko koulutustasossa

Tästä positiivisesta kehityksestä huolimatta tulokset osoittavat myös selvästi, että ongelmia on. Raportti varoittaa lisääntyvästä määrästä nuoria ilman koulua tai ammattikoulutusta. Erityisen huolestuttavaa on kasvava ero ylemmän ja alemman koulutustason välillä, erityisesti 25–34-vuotiaiden keskuudessa. Tässä ikäryhmässä 15 %:lla ei ollut teknistä korkeakoulututkintoa tai ammatillista koulutusta vuonna 2024 – kaksi prosenttiyksikköä enemmän kuin vuonna 2019. EU-vertailussa Saksa saavuttaa vain parempia arvoja kuin Italia, Portugali ja Espanja.

Opetus- ja tutkimusministeri Dorothee Bär korostaa, että perhetaustalla on merkittävä vaikutus koulutusmahdollisuuksiin. Ilman tutkintoa olevien vanhempien lapsilla on pienemmät mahdollisuudet saada korkeakoulututkinto. Näihin sosiaalisiin epätasa-arvoihin on puututtava kiireesti, sillä korkeakoulututkinnon suorittaneet 25–64-vuotiaat ansaitsevat keskimäärin 50 prosenttia enemmän kuin muut, joilla ei ole korkeampaa tutkintoa.

Haasteet ja toimenpiteet

OECD:n raportissa käsitellään myös haasteita, jotka Saksan koulutussektorin on voitettava. Liian monet heikosti koulutetut aikuiset ja perustaitojen puutteet ovat huomion kohteena. Erityisen vaikea tilanne on varhaiskasvatuksessa, jossa sosiaalinen eriarvoisuus on erityisen voimakasta. Näihin haasteisiin vastaamiseksi tarvitaan perustavanlaatuisia poliittisia toimia.

Suunniteltujen toimenpiteiden osana tavoitteena on muun muassa uudistaa BAföG:tä, kehittää edelleen MINT-toimintasuunnitelmaa ja toteuttaa Saksan high-tech-agenda ammatillisen koulutuksen edistämiseksi ja koulusta koulutukseen siirtymisen vahvistamiseksi. Eduskuntavaltiosihteeri Mareike Wulf raportoi aloitteesta, jonka tavoitteena on laajentaa tutkinnon suorittamisen jälkeisiä koulutuspolkuja.

Kansainväliset opiskelijat ja Saksan kilpailukyky

Positiivinen luku tutkimuksessa on kansainvälisten opiskelijoiden määrän kasvu Saksassa. Ulkomaalaisten opiskelijoiden osuus nousi vuoden 2013 7,1 prosentista 12,7 prosenttiin vuonna 2023. Tämänhetkisten tietojen mukaan Saksassa oli yli 492 600 ulkomaalaista opiskelijaa talvilukukaudella 2024/2025, mikä vastaa 17 prosenttia 2,87 miljoonasta opiskelijasta. Saksa on siten johtavassa asemassa ei-englanninkielisten maiden joukossa ja on neljännellä sijalla USA:n, Iso-Britannian ja Australian jälkeen, mikä todistaa saksalaisten yliopistojen houkuttelevuuden.

Yhteenvetona voidaan todeta, että OECD:n tutkimus voi vahvistaa positiivista kehitystä Saksan koulutusjärjestelmässä monilla alueilla, mutta samalla tuo esiin tärkeitä haasteita, jotka on vielä voitettava. Koulutusjärjestelmän edessä on sekä sosiaalisen eriarvoisuuden vähentäminen että koulutustarjonnan laadun ja saatavuuden edelleen parantaminen. Lisätietoa tutkimuksesta ja ajankohtaisesta kehityksestä löytyy verkkosivuilta päivittäisiä uutisia samoin kuin KMK noudettava.