Rauhanmääräys vaaditaan: DGB varoittaa ennätyksellisistä konflikteista vuonna 2025!

Rauhanmääräys vaaditaan: DGB varoittaa ennätyksellisistä konflikteista vuonna 2025!

Heinäkuun 17. päivänä 2025 kohtaamme huolestuttavan todellisuuden: toisen maailmansodan jälkeen on odotettavissa ennätysmäärä aseellisia konflikteja. Saksan ammattiliittojen liitto (DGB) ja sen jäsenliitot vaativat siksi kiireellistä rauhan- ja turvallisuusjärjestyksen uudelleensuuntaamista Yhdistyneiden Kansakuntien puitteissa. He korostavat diplomatiaan ja kriisien ehkäisyyn perustuvien monenvälisten konfliktien ratkaisujen tarvetta. Heille sääntöihin perustuvan kansainvälisen järjestyksen loukkaamattomia kulmakiviä ovat kansainvälisen oikeuden mukainen voiman kielto, valtioiden suvereeni tasa-arvo ja kansojen itsemääräämisoikeus. dgb.de mukaan nämä lähestymistavat ovat välttämättömiä kireän geopoliittisen tilanteen käsittelemiseksi.

Kuten nykyinen tilanne osoittaa, sodan ja konfliktien vaikutukset ovat tuhoisia. Yli 200 000 kuolemantapausta ja 120 miljoonaa kotinsa menettämää kuvaa synkän kuvan. Erityisesti lapset, joita pidetään usein "unohdetuina uhreina" kriisialueilla, kärsivät erityisen paljon. DGB vaatii muun muassa, että ylimääräiset sotilasmenot eivät saa tulla sosiaalisten ohjelmien kustannuksella. Oikein herää kysymyksiä puolustusmenojen suunnitellusta nostamisesta viiteen prosenttiin bruttokansantuotteesta - tämä olisi lähes puolet koko liittovaltion budjetista. Sen sijaan olisi keskityttävä enemmän sosiaalisiin investointeihin ja diplomaattisiin aloitteisiin.

Yhdistyneiden kansakuntien rooli

Keskeinen toimija rauhanturvaamisessa on Yhdistyneet Kansakunnat, joka on perustamisestaan ​​vuonna 1945 lähtien esittänyt vaatimuksen kansainvälisen oikeuden vaalimisesta ja maailmanrauhan turvaamisesta. YK:ssa on tällä hetkellä 193 jäsenmaata, ja niiden turvallisuusneuvostolla on ensisijainen vastuu maailmanrauhan ylläpitämisestä YK:n peruskirjan artiklan 24 mukaisesti. Mutta haasteet ovat suuria. Viimeisen vuosikymmenen aikana ei ole ollut uusia rauhanturvatehtäviä, ja Ukrainan kaltaiset konfliktit kärjistyvät edelleen. Myös Lähi-idän jännitteet, erityisesti Israelin ja Iranin välillä, lisääntyvät. Turvallisuusneuvostoa, joka voi ryhtyä sotilaallisiin toimiin vain kaikkien pysyvien jäsenten suostumuksella, vaikeuttaa usein veto-oikeus ja suurvaltaintressit, mikä heikentää rauhanoperaatioiden uskottavuutta, kuten bpb.de notes.

Toinen esimerkki on tilanne konfliktialueilla, kuten Myanmarissa tai Sahelin alueella, missä ihmisoikeusloukkaukset ja sotarikokset ovat yleisiä. Tämä lisää kansainvälisen yhteisön vastuuta, erityisesti EU- ja Nato-maita, jotka ovat vaarassa joutua suurvaltojen pelinappulaksi. Vaikka YK:n kansainvälisen oikeuden säännökset voimankiellosta tarjoavat selkeän rakenteen, vahvemman logiikka astuu yhä enemmän voimaan, vaatimusten deutschlandfunk.de ja politiikan on siksi kohdattava nykyajan haasteet.

Kutsu ilmastotietoisuuteen

Tulevien katastrofien valossa pyrkimykset luoda rauhallinen ja oikeudenmukainen maailma ovat kiireellisempiä kuin koskaan. DGB tekee selväksi, että Saksan on vahvistettava itsenäistä rooliaan kansainvälisenä rauhantekijänä ja pyrittävä lopettamaan nykyinen uudelleenaseistuskierre. Tarvitaan myös sitoutumista liberaalin demokratian ja sosiaalisen markkinatalouden puolustamiseen. Yhteiskunnallisten ohjelmien kustannuksella tulevat asekulut heikentävät pitkällä aikavälillä sekä puolustuskykyä että demokratiaa.

Yhteenvetona voidaan todeta, että ammattiliitot vaativat paluuta YK:n peruskirjan arvoihin ja Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökonferenssin (ETYK) päätösasiakirjan periaatteisiin, jotta löydettäisiin tie rauhanpolitiikkaan, joka ei ainoastaan ​​ottaisi huomioon menneitä konflikteja, vaan tarjoaa myös välähdyksen paremmasta tulevaisuudesta ja vakaudesta maailmassa.