Vaaditaan rauhanjärjestys: DGB varoittaa ennätyskonflikteista vuonna 2025!

Vaaditaan rauhanjärjestys: DGB varoittaa ennätyskonflikteista vuonna 2025!

Deutschland - 17. heinäkuuta 2025 meillä on häiritsevä todellisuus: toisen maailmansodan päättymisen jälkeen on odotettu ennätysmäärä aseellisia konflikteja. Saksan ammattiyhdistyskonfederaatio (DGB) ja sen jäsenliitot vaativat siksi Yhdistyneiden Kansakuntien puitteissa olevien rauhan- ja turvallisuusmääräysten kiireellistä uudelleensuuntaamista. He korostavat monenvälisten konfliktiratkaisujen tarvetta, jotka luottavat diplomatiaan ja kriisin ehkäisyyn. Heille säännöllisen kansainvälisen järjestyksen koskemattomat kulmakivet ovat kansainvälisen oikeuden kielto, valtioiden suvereeni tasa -arvo ja kansojen itsemäärääminen. Nämä lähestymistavat ovat välttämättömiä [dgb.de] mukaan (https://www.dgb.de/aktuelles/fuer-eine-rei-prei-der-nie-wieder-wrie-in-de-uropa-und-und- ja weltweit/).

Kuten nykyinen tilanne osoittaa, sodan ja konfliktien vaikutukset ovat tuhoisia. Yli 200 000 kuolemantapausta ja 120 miljoonaa ihmistä, jotka menettävät kotimaansa, vetävät pimeän kuvan. Erityisesti kärsivät lapset, joita pidetään usein "unohdettuina uhreina" kriisialueilla. DGB vaatii muun muassa, että lisäpanssarien ylimääräiset menot eivät saa olla sosiaalisten ohjelmien kustannuksella. Panssarien menojen suunnitellun kasvun suhteen viiteen prosenttiin bruttokansantuotteesta esitetään perustellusti - tämä muodostaisi melkein puolet koko liittovaltion budjetista. Sen sijaan painopisteen tulisi olla enemmän sosiaalisiin sijoituksiin ja diplomaattisiin aloitteisiin.

Yhdistyneiden Kansakuntien rooli

Rauhavakuutuksen keskeinen toimittaja ovat Yhdistyneet Kansakunnat, jotka ovat laatineet kehotuksen ylläpitää kansainvälistä lakia ja turvata globaali rauha sen perustamisesta lähtien vuonna 1945. YK: n 193 jäsenvaltiot kuuluvat tällä hetkellä YK: lle, ja sen turvallisuusneuvostolla on päävastuu maailman rauhan suojelemisesta, kuten YK: n peruskirjan 24 artiklassa kuvataan. Mutta haasteet ovat suuria. Viimeisen kymmenen vuoden aikana ei ole tapahtunut uusia rauhanoperaatioita, kun taas konfliktit, kuten Ukrainassa, jatkoivat. Myös Lähi -idän jännitteet, etenkin Israelin ja Iranin välillä, lisääntyvät. Turvallisuusneuvosto, joka voi ryhtyä sotilaallisiin toimenpiteisiin vain kaikkien pysyvien jäsenten suostumuksella, on usein monimutkainen veto-oikeuksien ja suurten motivaatioiden etujen monimutkaisuus, joka perustuu rauhanlähetysten uskottavuuteen, kuten [bpb.de] (https://icherheitpolitik.bpb.de/de/m2/articles/international.bpb.de/de/m2/articles/international.bpb.

Toinen esimerkki on tilanne konfliktialueilla, kuten Myanmar tai Sahel -vyöhyke, jossa ihmisoikeusrikkomukset ja sotarikokset ovat laajalle levinneet. Tämä pahentaa kansainvälisen yhteisön, etenkin EU: n ja Naton maiden, vastuuta, riski tulla suurvaltojen pelipalloksi. Vaikka YK: n määräykset kieltää selkeä rakenne kansainvälisen oikeuden kieltoon, vahvemman logiikka on yhä tehokkaampi, deutschlandfunk.de ja siten, että Poliittiset ovat haasteet.

puhelu ilmastotietoisuuteen

Yhteenvetona, ammattiliitot vaativat palaamista YK: n chartan arvoihin ja Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökonferenssin lopullisten tekojen periaatteisiin löytääkseen tien rauhanpolitiikkaan, joka ei vain ota huomioon aiempia konflikteja, vaan tarjoaa myös näkymät parempaan tulevaisuuteen ja vakauteen maailmassa.