Lavrovin uudet suunnitelmat: Saksa Ukrainan takaajana?

Lavrovin uudet suunnitelmat: Saksa Ukrainan takaajana?

Poliittinen kehitys Ukrainan turvallisuustakuiden ympärillä kiihtyy jälleen. Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov ilmaisi tänään odotuksensa maista, jotka voisivat ottaa roolin takaajina YK:n turvallisuusneuvostossa. Selkeässä ilmoituksessa hän nimesi Saksan ja Turkin sekä muut valtiot, jotka voisivat mahdollisesti tarjota turvallisuustakuita Kiovalle. Ajatuksena on saada aikaan sitova sopimus, jonka pitäisi taata Ukrainan pysyvä puolueettomuus, kuten jo suunniteltiin epäonnistuneessa neuvotteluprosessissa Istanbulissa vuonna 2022. n-tv.de raportoi.

Lavrov teki selväksi, että YK:n turvallisuusneuvoston jäsenmailla - Venäjällä, USA:lla, Kiinalla, Isolla-Britannialla ja Ranskalla - on vastuu rauhan takaamisesta. Kiova on kuitenkin skeptinen tämän lähestymistavan suhteen. Ukrainan hallitus on huolissaan siitä, että Venäjä voisi estää turvallisuusjoukkojen sijoittamisen milloin tahansa, mikä heikentäisi Ukrainan turvallisuutta. Presidentti Volodymyr Zelensky on toistuvasti korostanut, että Ukrainan tulee pysyä puolustavassa roolissa ja toimia aktiivisesti Venäjän hyökkäystä vastaan. Hän vaatii, ettei Venäjään kohdistuvaa painetta kevennetä konfliktin lopettamiseksi. Tämä kiireellisyys näkyy myös Ukrainan nykyisissä sotilaallisissa vastahyökkäyksissä, jotka ovat onnistuneet viime päivinä jonkin verran Sumyn alueella ja Pokrovskin ympäristössä, kuten [Tagesspiegel](https://www.tagesspiegel.de/internationales/ukraine-krieg-lawrow-zu-sicherheitsguaranteen-un-vetomachte-8.8.s4-vetomachte-8 report.8.

Sotilaallisen läsnäolon rooli

Sotilaalliset sitoumukset ja läsnäolo ovat keskeisiä turvallisuustakuita koskevassa keskustelussa. Erilaisia ​​takuita harkitaan poliittisista takeista taloudelliseen ja sotilaalliseen tukeen. Ihannetapauksessa Kiova haluaisi liittyä Natoon voidakseen hyödyntää 5 artiklan mukaisia ​​laajoja avustusvelvoitteita. Nykyiset poliittiset olosuhteet osoittavat kuitenkin, että tästä ei tällä hetkellä enää keskustella, vaikka keskustelua 5 artiklaan liitettävistä turvallisuustakuista käydäänkin, kuten Tagesschau

Myös ulkomaalaisten sotilaiden mahdollinen läsnäolo rauhan turvaamiseksi keskustellaan. Ranskan presidentti Emmanuel Macron on tuonut "jälleenvakuutusjoukkoja" peliin, kun taas Yhdysvallat ja Euroopan kumppanimaat harkitsevat myös sotilaallista läsnäoloa Ukrainassa – mutta ilman Yhdysvaltain sotilaita. Tämä asettaa sekä logistisia että poliittisia haasteita. Tehokas suojajoukkojen sijoittaminen vaihteli useista tuhansista 150 000 sotilaan. Saksan Bundeswehrillä on kuitenkin vaikeuksia saavuttaa Naton suunniteltua joukkojen vahvuutta, joka on tällä hetkellä noin 181 500 sotilasta ja tavoite on 260 000.

Esteitä ja ratkaisuja

Poliittiset esteetei pidä aliarvioida. Venäjä vaatii Naton joukkoja Ukrainaan ja vaatii niiden sisällyttämistä turvallisuustakuihin. Saksassa on myös sisäpolitiikkaa, joka vastustaa joukkojen sijoittamista. Toinen ehdotus, josta tällä hetkellä keskustellaan vähän, on YK:n rauhanturvaoperaation perustaminen. Tämä voisi sisältää 30 000–40 000 sotilasta, mutta tämä edellyttäisi vankkaa YK:n mandaattia ja tarkkaa lähestymistapaa.

Joten Ukrainalla ja sen kumppaneilla on edessään paljon haasteita sellaisten vankkojen turvallisuustakuiden rakentamisessa, jotka eivät ainoastaan ​​takaa rauhan vaan myös estävät tulevan aggression. Aika on lyhyt ja poliittinen maisema muuttuu – lähiviikkojen kehitys on ratkaisevaa.