Ulkomaiset sijoittajat ostavat Saksan maatalousmaata – politiikka epäonnistuu!

Ulkomaiset sijoittajat ostavat Saksan maatalousmaata – politiikka epäonnistuu!

Huolestuttavana suuntauksena ulkomaiset sijoittajat ovat laajentaneet huomattavasti maatalousmaan haltuunottoaan Saksassa. Viimeisin tapahtuma on 20 000 hehtaarin maatalousmaan myynti australialaiselle sijoitusyhtiölle Igneo Infrastructure Partnersille. Gustav Zech -säätiö, joka osti tämän maatalousyhtiön konkurssipesästä vuonna 2016 vain 5 miljoonalla eurolla, osti tontin huimilla 300 miljoonalla eurolla. Mercury raportoi että kaikki poliittinen valvonta epäonnistui tämän myynnin aikana. Liittovaltion tai osavaltioiden hallitukset eivät ole puuttuneet asiaan, vaikka tällaisten liiketoimien tarkistamiseksi pitäisi olla lakeja.

Ulkomaankauppaasetus (AWV 55a §) olisi edellyttänyt tarkastusta yli 10 000 hehtaarin suuruisille alueille. On järkyttävää, että liittovaltion talousministeriö ei anna tietoja mahdollisista tarkastuksista, vaan viittaa yritys- ja liikesalaisuuksiin. Maaseudun maataloustyöryhmä (AbL) tiedusteli seitsemältä ministeriöltä ja havaitsi vastuullisuuden ja avoimuuden puutteen. Brandenburgin, Mecklenburg-Vorpommernin, Saksin ja Sachsen-Anhaltin liittovaltiot ovat erityisen avuttomia tämän tilanteen edessä.

Poliittinen vastuu ja hallinnan puute

Edellä mainittujen liittovaltioiden osavaltioiden hallitukset ovat tappiolla. Saksi-Anhaltin maatalousministeri Sven Schulze kuvaili osavaltion säännöksiä "tylpäksi miekkaksi". Yksi ongelma on, että vain liittovaltion hallitus voi tehokkaasti kieltää tällaiset lailliset liiketoimet. Saksi-Anhaltin osavaltion parlamentin raportin mukaan liittovaltion hallituksella on lainsäädäntövalta säännellä osakkeiden ostoa. Siitä huolimatta, federalismin takia vastuu jää usein epäselväksi.

Myös Brandenburg on käsitellyt aihetta. Maatalousministeriö tutkii laillisia vaihtoehtoja osakkeiden hankinnan läpinäkyvyyden ja kontrollin lisäämiseksi. Kuitenkin historiallisesti suuret omistus- ja vuokra-alueet omaavat yritykset ovat olleet osa alueen maatalousrakennetta, mikä tekee alkutilanteesta monimutkaisen. Ala-Saksin lakiluonnoksessa, maatalouden rakennelakissa, pyritään saattamaan osakekaupat hyväksyttäviksi ja kaavailee korkeita sakkoja, mutta Ala-Saksin maaseutuväestö vastustaa jo nyt "maatalouden rakenteen pahenemisesta".

Ongelma "osakekaupoissa"

Keskeinen ongelma ovat ns. osakekaupat, joiden avulla sijoittajat voivat hankkia maatalousyrityksiä ja välttää siten varainsiirtoveron. Tämä johtuu siitä, että viranomaisilla ei useinkaan ole tietoa tällaisista liiketoimista ja siksi niillä ei ole valvontamahdollisuuksia. äänekäs Annemonika Spallek Vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen maatalouskiinteistöjen ostamisesta on tullut inflaatiokestävä sijoitus monille sijoittajille, erityisesti Itä-Saksassa. IAMO:n tutkimus ei osoita, että maatalousyrityksillä olisi määräävä markkina-asema, mutta monet maatalousyritykset kärsivät vaikeasta saada maata.

Loppujen lopuksi maatalousmaamarkkinoiden säätelyä vaaditaan. Ehdotukset sisältävät progressiivisen omaisuudensiirtoveron ja maatilojen verohelpotussäädökset. Lopuksi liittohallituksen on myös toimittava ja otettava enemmän vastuuta maatalousyrityksiä kohtaan, joita pidetään usein maaseudun kehittämisen selkärangana.

Keskellä tätä kehitystä tulee ilmeiseksi kokonaisvaltaisen uudistuksen tarve, joka sekä suojelee maatalousmaata että varmistaa kestävän maatalouden maan saatavuuden. Loppujen lopuksi nämä alueet eivät ole vain keskeinen tuotantotekijä, vaan myös välttämättömiä Saksan maatalousrakenteen ylläpitämiselle.