Suche
Mein Konto
Boris Pistorius haluaa uudistaa asepalveluksen – mitä se tarkoittaa MV:lle?
Puolustusministeri Boris Pistorius suunnittelee uutta asepalvelusta, joka ottaa käyttöön vapaaehtoisen ja tarvittaessa pakollisen asepalveluksen.
Boris Pistorius haluaa uudistaa asepalveluksen – mitä se tarkoittaa MV:lle?
Kireän turvallisuustilanteen keskellä Saksan poliittista keskustelua muokkaa parhaillaan asevelvollisuus. Puolustusministeri Boris Pistorius (SPD) on esittänyt suunnitelmia, jotka antavat asepalveluksen perustavanlaatuisen suunnan. Elokuun 2025 lopussa eduskunnalle tuleva uusi asepalvelulaki sisältää sekä vapaaehtoisia elementtejä että vaihtoehtoja asevelvollisuuden aktivoimiseksi, jos vapaaehtoisen asepalveluksen määrä ei ole riittävä [NDR].
Tavoitteena on lisätä merkittävästi Bundeswehrin henkilöstömäärää. Tällä hetkellä joukkojen vahvuus on noin 180 000 sotilasta, mutta lisää 60 000 sotilasta tarvitaan kiireellisesti varmistamaan Saksan puolustuskyky. Tagesschau mukaan pitkällä aikavälillä Bundeswehrin määrä kasvaa noin 250 000–260 000 sotilaan vastaamiseksi nykyisiin haasteisiin.
Varusmiespalveluksen uudelleenjärjestely
Lakiehdotuksen mukaan 18–25-vuotiaiden miesten on annettava jatkossa sitoumusilmoitus. Naisilla on mahdollisuus tehdä vapaaehtoistyötä. Hätätilanteessa liittohallitus voisi Bundestagin suostumuksella kutsua varusmiehiä vastaamaan akuuttiin henkilöstöpulaan. Korkeamman palkan lisäksi rekrytoijille tulisi luoda parempia majoitusvaihtoehtoja, jotta palvelusta tulee houkuttelevampi, kuten Süddeutsche lisää.
Suunniteltuihin muutoksiin kuuluu myös kokoamiskoulutuksen palauttaminen, joka on pakollinen kaikille nuorille miehille vuodesta 2027 alkaen. Vuodesta 2026 alkaen kaikille 18-vuotiaille lähetettävä kysely on keskeinen osa näitä uudistuksia. Kriittisiä ääniä tulee eri poliittisista leireistä, jotka pitävät asevelvollisuuden käyttöönottoa nuorten vapauden loukkauksena tai ilmaisevat huolensa tietosuojakäytännöistä.
Poliittiset reaktiot
Pistoriuksen suunnitelmien hyväksyntä vaihtelee poliittisen suuntauksen mukaan. Vaikka Mecklenburg-Vorpommerin CDU tukee ajatuksia, se vaatii nopeampaa toteutusta. SPD on periaatteessa samaa mieltä, mutta korostaa, että täytäntöönpano vaatii laajoja henkilö- ja aineellisia resursseja. Toisaalta vasemmisto vastustaa jyrkästi asevelvollisuuden uudelleen käyttöönottoa ja näkee sen liialliseksi puuttumiseksi nuorten vapauteen. AfD puolestaan tukee asevelvollisuuden keskeyttämisen poistamista ja vaatii tehostettua mobilisaatiota, mutta ei tue siihen liittyviä turvatoimia.
Sotahistorioitsija Sönke Neitzel kannattaa asevelvollisuuden välitöntä uudelleen käyttöönottoa, kun taas Baijerin pääministeri Markus Söder (CSU) korostaa järjestelmällisen turvallisuusrakenteen tarvetta. Myös SPD:n eduskuntaryhmän johtaja Matthias Miersch ilmaisi vastustavansa näkemällä asevelvollisuuden vain myöhemmän vaalikauden aiheena.
Kaiken kaikkiaan on selvää, että keskustelu pakollisesta asepalveluksesta ei ole helppo aihe ja tuo mukanaan sekä etuja että lukuisia haasteita. Tulevat viikot ja kuukaudet ratkaisevat, kuinka poliittiset tuulet Saksassa jatkavat tämän herkän alueen suhteen.