Kantakaupungit Mecklenburg-Vorpommernissa: tulevaisuus vai sukupuutto?

Transparenz: Redaktionell erstellt und geprüft.
Veröffentlicht am

Tyhjät kantakaupungit Mecklenburg-Vorpommernissa: syitä, ennusteita ja mahdollisia ratkaisuja - keskustelu 10.11. Demmin.

Leere Innenstädte in Mecklenburg-Vorpommern: Ursachen, Prognosen und Lösungsansätze – Diskussion am 10. November in Demmin.
Tyhjät kantakaupungit Mecklenburg-Vorpommernissa: syitä, ennusteita ja mahdollisia ratkaisuja - keskustelu 10.11. Demmin.

Kantakaupungit Mecklenburg-Vorpommernissa: tulevaisuus vai sukupuutto?

Viime vuosina monet Saksan kaupunkien keskustat ovat kamppailleet huolestuttavan tilanteen kanssa: tyhjät kaupat ja käyttämättömät ostoskatut eivät ole harvinaisia. Näiden keskuskauppakeskusten tulevaisuus on yhä kyseenalaisempi, etenkin pienissä ja keskisuurissa kaupungeissa Mecklenburg-Vorpommernissa. Kuten NDR:n toimitusryhmä raportoitu, laskun syyt voidaan nähdä useissa tekijöissä. Verkkokauppa, kauppakeskukset kaupungin laitamilla, väestön väheneminen ja muuttuvat kulutustottumukset vaikuttavat kiinteään kauppaan.

Tämän kehityksen perusteella tutkijat ennustavat, että kaupunkikeskusten perinne voi pian olla menneisyyttä. Uudelleenarviointi on välttämätöntä: tarvitaan uusia ideoita, jotta keskustasta saadaan jälleen houkuttelevampia. On tärkeää, että kunnat, yritykset ja väestö työskentelevät yhdessä ratkaisujen löytämiseksi. Tällä viikolla, tarkemmin sanottuna 10. marraskuuta, kaupunkikeskusten tulevaisuudesta keskustellaan NDR:ssä "Talk on Site" Demminissä. Keskeinen kysymys on: Onko kantakaupungeillamme vielä tulevaisuutta?

Katsaus numeroihin

Statista on koonnut mielenkiintoista tietoa kaupunkien keskustojen sijainnista. Statista huomauttaa, että 47 Galeria-Karstadt-Kaufhofin konttorin sulkeminen kesäkuussa 2023 on varoitusmerkki. Eikä tämä ole yksittäinen tapaus: uusia sulkemisia on jo ilmoitettu tammikuulle 2024. Tämä kehitys on osa suurempaa vähittäiskaupan mullistusta, jolle on tyypillistä kaupunkien keskustojen houkuttelevuuden pitkäaikainen menetys.

Ratkaiseva tekijä on nuoren sukupolven muuttuva kuluttajakäyttäytyminen. Tutkimusten mukaan keskustaa ostospaikkana arvostavien alle 30-vuotiaiden osuus laski vuoden 2015 75 prosentista vain 40 prosenttiin vuonna 2021. Koronakriisi on lisännyt tätä negatiivista trendiä entisestään. Asiantuntijat näkevät yhä enemmän "munkkiefektin", joka kuvaa kulutuksen siirtymistä kaupunkien keskustoista lähiöihin, uhkaavan keskustan yritysten tuloja.

Tulevaisuuden mahdollisuudet

Mutta toivoa on: 45 % kyselyyn vastanneista haluaa edelleen asua ja tavata ystäviä kaupunkien keskustoissa. Monet kuluttajat haaveilevat yhdistelmästä toimintoja, joissa ostokset yhdistyvät asumiseen, työskentelyyn, ruokailuun ja vapaa-aikaan. Eikä ostotoiminto jää kokonaan taakse: arkipäivän tuotteet, erityisesti päivittäistavarat, ostetaan edelleen mieluiten kiinteistökaupoista. Kaupunkisuunnittelijoiden ja kauppiaiden haasteena on vastata muuttuvan yhteiskunnan tarpeisiin.

Osana NDR-ohjelmaa käydään myös keskusteluja kantakaupunkien tulevaisuuden suunnittelusta. NDR 1 Radio MV:n uutisissa korostetaan toistuvasti paremman oleskelun laadun vaatimuksia. Jos ihmiset äänestäisivät kaupunkikeskustensa tulevaisuudesta, vaihtoehdot tuskin olisivat ristiriitaisempia: Kyllä, uusilla ideoilla ja poliittisella tahdolla; ehkä, mutta vain nopeilla muutoksilla; tai ei, kantakaupunkien aika on ohi.

Politiikalla on kuitenkin keskeinen rooli, ja sen on oltava aktiivisesti mukana etsimässä keinoja ulos kriisistä. Tulevat viikot ja kuukaudet ovat ratkaisevan tärkeitä, kun ne antavat ahdistetuille kantakaupungeille uuden näkökulman. Kaupunkien toimijoita kehotetaan ylläpitämään vuoropuhelua ja työskentelemään yhdessä ratkaisun löytämiseksi, jotta kantakaupungit eivät vain selviä, vaan myös kehittyvät edelleen.