Yhteisön sairaanhoitaja Inge: Pelastus MV:n maaseudulle!

Yhteisön sairaanhoitaja Inge: Pelastus MV:n maaseudulle!

Maaseudulla sairaanhoidosta on tulossa yhä suurempi ongelma. Regina Göritzlehnerillä on ratkaiseva rooli "Sisko Inge" -projektissaan, erityisesti Mecklenburgin järvialueella, jossa lääketieteen työvoima on vähentynyt rajusti viime vuosina. 58-vuotias lähisairaanhoitaja on osa vuonna 2023 käynnistettyä Terveysviraston tietokeskus (InGe) -hanketta, jonka tavoitteena on tarjota perushoitoa ja neuvontaa lääkäreiden pulalla maaseudulla. Itämeren sanomalehti kertoo, että "sisar Inge" ei tarjoa vain perusterveydenhuoltoa, vaan toimii myös ihmisten huolien ja tarpeiden kuuntelijana.

Heidän palveluihinsa kuuluu yksilöllinen lähestymistapa, verenpainemittaukset sekä hoito- ja sosiaalipalveluihin liittyviin kysymyksiin vastaaminen. Nämä matalan kynnyksen ja nimettömät neuvontatarjoukset ovat tavoittaneet viime vuosina jo noin 3 000 neuvoja hakevaa ihmistä, ja ne osoittavat, kuinka tärkeitä tällaiset aloitteet ovat erityisesti maaseutualueilla, joilla erikoissairaanhoitopalvelut ovat usein puutteellisesti edustettuina.

Tarve kasvaa

Maaseudun terveydenhuollon haasteita ei pidä aliarvioida. Yksi usein korostettu argumentti on lääketieteellisten laitosten epätasainen jakautuminen kaupunkialueisiin verrattuna. mukaan Liittovaltion kansalaiskasvatusvirasto Lääkäreitä on huomattavasti vähemmän asukasta kohden, mikä paitsi vaikeuttaa erikoislääkärien tavoittamista, myös muodostuu merkittäväksi ongelmaksi erityisesti iäkkäille kansalaisille, joilla on usein suurempi sairaustaakka.

Monien maaseutualueiden alhainen väestötiheys ei ainoastaan ​​johda potilaiden pitkiin matkoihin, vaan tekee erikoislääkäreistä myös taloudellisesti kannattavampia, mikä tarkoittaa, että monet lähistöllä asuvat potilaat turvautuvat usein perhelääkäriin. Esimerkki Mecklenburg-Vorpommernista osoittaa, että 10 500 lasta ja nuorta asuu yli 20 kilometrin päässä lähimmästä lastenlääkäristä.

Katse tulevaisuuteen

Vaikka "Sisar Inge" -hanke rahoitetaan Kansanterveyshuollon vahvistamissopimuksella vuoden 2026 loppuun asti, tarjottavien palveluiden tulevaisuus on edelleen kysymys. Paikallinen väestö on ilmaissut vahvan kiinnostuksensa hankkeen jatkamiseen ja mahdollisesti jopa laajentamiseen. Konsepti osoittaa myös, kuinka yhteisö voi parantaa kansalaistensa elämänlaatua, kun tarkastellaan innovatiivisia ratkaisuja, kuten telelääketieteen tarjouksia tai mobiili terveyspalveluita. Nämä lähestymistavat voivat olla avainasemassa terveydenhuollon kestävässä parantamisessa maaseutualueilla ja todellisen muutoksen aikaansaamiseksi ihmisten elämään.

Yhteisön sairaanhoitaja Regina Göritzlehner on sitoutumisellaan ja aloitteellaan osoittanut, että terveydenhuollon parantamiseen on mahdollista antaa arvokas panos myös lääkäripulan aikoina. Nämä perushoidon muodot eivät ainoastaan ​​muistuta DDR:n historiallisia lähestymistapoja, vaan ovat myös moderni ja välttämätön askel oikeaan suuntaan.