Uusi vesi- ja rannikkosuojelulaki: Suojelu ilmastonmuutokselta!

Uusi vesi- ja rannikkosuojelulaki: Suojelu ilmastonmuutokselta!

Tänä aurinkoisena päivänä 24. kesäkuuta 2025 Mecklenburg-Vorpommerin hallitus tuo raitista ilmaa ympäristönsuojeluun. Vuodesta 1992 lähtien voimassa ollut valtion vesilaki uudistetaan perusteellisesti. Asiantuntijat työskentelivät seitsemän vuoden ajan mukauttaakseen lakia ilmastonmuutoksen ajankohtaisiin haasteisiin ja pohjavesivarojen kiristyneeseen tilanteeseen. Maatalous- ja ympäristöministeri Dr. Till Backhaus on nyt esittänyt tämän hankkeen hallitukselle ja hyväksyntä on jo annettu. Luonnos on nyt saatavilla eduskunnan käsiteltäväksi n-tv raportoitu.

Muutoksen ydin on uusi vesi- ja rannikkosuojelulaki, joka ei ainoastaan ​​selvennä vesiemme suojelua, vaan myös kestävää käyttöä ja tulvasuojelua. "Ilmastonmuutos vaatii sopeutumistoimia, ja tämä on askel oikeaan suuntaan", Backhaus sanoi. Uudet määräykset kiinnostavat erityisesti maanviljelijöitä: Heidän on jatkossa noudatettava kestävyysvaatimusta, joka sisältää toimenpiteet pohja- ja pintavesien suojelemiseksi. Esimerkiksi syväkyntö ja lannoitus kielletään jatkossa viiden metrin leveällä rantakaistalla.

Taloudelliset vaikutukset kotitalouksiin ja maatalouteen

Muutokset eivät kuitenkaan ole vain ympäristöllisiä, vaan niillä on myös taloudellisia vaikutuksia. Maatalousyritykset joutuvat maksamaan peltojensa kastelusta, ja myös kotitalouksien ja teollisuuden vedenottomaksujen odotetaan nousevan vuodesta 2027 alkaen. Tämän seurauksena keskivertoperhe joutuu odottamaan noin 15 euroa enemmän vuodessa. Mitä monet ihmiset eivät tiedä: Veden hinta kaksinkertaistuu 20 senttiin 1000 litraa kohti, mikä ei ole aivan halpa, mutta välttämätöntä kestävän vesihuollon varmistamiseksi. Lisäksi täydellistä vapautusta maatalouden kastelumaksuista ei jatketa, mutta vettä säästävien tekniikoiden pitäisi johtaa maksujen alenemiseen osavaltion hallitus.

Rannikkosuojelun oikeudellinen kehys

Uusi koko yhteiskunnan lähestymistapa sisältää vesilainsäädännön lisäksi myös rannikonsuojelun, jossa säännellään uusia vastuita. Valtio on edelleen vastuussa vierekkäisten taajama-alueiden tulvasuojelusta, kun taas kunnat sekä vesi- ja maayhdistykset ovat vastuussa maatalousalueiden suojelusta. Painopiste on myös rannikon suojelujärjestelmissä, joita voidaan nyt siirtää joustavammin takaisin ja tunnistaa uusia rannikon perääntymisalueita. Täällä on selkeä sitoutuminen luonnonvesien kehittämiseen, jotta luonnonvesistöille saadaan lisää tilaa.

Haaste on suuri, sillä Saksassa vain 9 % joista ja järvistä on hyvässä ekologisessa kunnossa – selvä puute, josta Euroopan vesipolitiikan puitedirektiivi varoittaa. Ilmastonmuutos lisää äärimmäisiä sääilmiöitä, ja monet tekniset tulvasuojelutoimenpiteet ovat saavuttamassa rajansa. Uudella lainsäädäntökehyksellä on potentiaalia saada aikaan muutos edistämällä tällaisia ​​luontoon perustuvia ratkaisuja Liittovaltion ympäristövirasto painokkaasti korostettu.

Yhteenvetona voidaan todeta, että Mecklenburg-Vorpommern ottaa rohkean askeleen kohti kestävää tulevaisuutta tällä lailla. On ratkaisevan tärkeää, että asianomaiset toimijat tekevät hyvää yhteistyötä vesitasapainon vakauttamiseksi ja ilmastonmuutoksen haasteisiin vastaamiseksi. Seuraavat viikot näyttävät, missä määrin eduskunta tukee hallituksen esityksiä ja luo siten pohjan säänkestävälle ja ympäristötietoiselle politiikalle.