Merkel puolustaa matalaa puolustusmenoja: Rauha sodan sijasta!

Merkel puolustaa matalaa puolustusmenoja: Rauha sodan sijasta!

Schwerin, Deutschland - Tiistai -iltana RND: n jännittävä vaihepuhe järjestettiin Schwerinissä, jossa entinen liittokansleri Angela Merkel (CDU) oli vieras. Aikana, jolloin keskustelua puolustusmenoista ja Naton ohjeista ovat erittäin ajankohtaisia, hän puolusti Saksan armeijan menojen laskua kahden viime vuosikymmenen aikana. Merkel selitti, että puolustuksen bruttokansantuotteen (BKT) menoaste olisi vaikeuttanut uusien liittovaltion valtioiden luomista. Tämä lausunto osoittaa, kuinka monimutkainen keskustelu aseiden rahoituksesta on ja mitkä historiallisilla tilanteilla on tässä rooli.

Erityisen merkittävä oli Merkel viittaus "rauhan osingoon", mikä helpotti heille 1990 -luvulla. Hän teki selväksi, että alhaisten sotilasmenojen kielteinen käsitys ei ollut perusteltua suureksi epäonnistumiseksi. Tämä tehdään taustalla, että Naton osavaltiot ovat nyt päättäneet lisätä puolustusmenojaan viiteen prosenttiin BKT: stä vuoteen 2035 mennessä-selkeä indikaattori Euroopan muuttuvasta turvallisuuspolitiikan tilanteesta, jota provosoivat Ukrainan konfliktien reaktiot ja Venäjän aggressiivinen ulkopolitiikka.

Naton vaatimukset ja saksan puolustus

Uusissa Nato-vaatimuksissa määrätään, että jäsenvaltioiden tulisi nyt käyttää 3,5 prosenttia puolustukseen ja vielä 1,5 prosenttia puolustamiselle merkitykselliseen infrastruktuuriin. Tämä merkitsee huomattavaa kasvua kahden edellisen prosentin tavoitteen, joka oli sitova vasta vuonna 2014. Nämä ohjeet päätettiin Haagin Naton huippukokouksessa, jossa valtionpäämiehet olivat yhtä mieltä Venäjän kasvavista uhista, etenkin Ukrainan maaliskuun 2022 jälkeen, kuten ZDF-raportit .

Saksa aikoo kaksinkertaistaa puolustusmenot 203 miljardiin mennessä vuoteen 2029 mennessä - projekti, joka vastaa noin kolme prosenttia BKT: stä. Kansleri Friedrich Merz huomautti, että tämä kasvu ei tapahdu tottelevaisuudesta Yhdysvaltojen väitteisiin, kuten Donald Trump. Pikemminkin se on välttämätön reaktio nykyisiin turvallisuushaasteisiin. Merz vaati myös Venäjää vastaan ​​tarkoitettuja terävämpiä pakotteita ja korosti, kuinka tärkeämpi yhteistyö salaisten palvelujen välillä on.

asemat ja poliittinen keskustelu

Merkel etääntyi nykyisen puolustusministerin Boris Pistorius (SPD) retoriikasta, joka vaatii Saksasta "sodankäyntiä". Sen sijaan Merkel puolustaa lähestymistapaa "rauhasta", jota hän näkee vahvan puolustuksen kulmakivenä. "Ukrainan sota ei voi päättyä ilman vuoropuhelua", hän korosti ja korosti tarvetta keskustella Venäjän kanssa. Tätä näkemystä voidaan pitää haitallisena, kun otetaan huomioon tehostavat tilannetta ja laajat tulot, joita Nato uhkaa lisätä jäsenten menoja.

Siitä huolimatta yleinen mieliala on sekoitettu Naton maiden keskuudessa. Maat, kuten Puola ja Viro, ovat jo kaukana kahden prosentin tavoitteen yli ja osoittavat siten korkean sitoutumisen. Tšekin pääministeri Fiala on jopa herättänyt keskusteluja noususta 3 prosenttiin. Nämä kehitykset kuvaavat, kuinka rauhoittamattomat Nato -kumppanit harkitsevat nykyisiä geopoliittisia haasteita. Liittovaltion perspektiivin katsaus osoittaa myös, että liittohallituksen vuonna 2024 saksalaisten puolustusmenojen arvioidaan olevan 2,12 prosenttia BIP: stä, mikä johtuu erityisrahastojen käytöstä - yksi askel oikeaan suuntaan, mutta ei vielä tarpeeksi NATO: n uusien vaatimusten täyttämiseksi kokonaan.

Kaiken kaikkiaan keskustelu puolustusmenoista on syvällinen ja osoittaa vaihtelut poliittisessa asenteessa vakauden kautta panssarien ja vuoropuhelun tarpeen välillä. Angela Merkel puolustaa selvästi diplomaattista uusimista, jopa silloin, kun Euroopan vakuus on enemmän kuin koskaan testin alla. Joten keskustelu ei ole kaukana, ja on vielä nähtävissä, kuinka erinomaiset toimenpiteet vaikuttavat Euroopan turvallisuusarkkitehtuuriin.