Merkel puolustaa alhaisia ​​puolustusmenoja: rauhaa sodan sijaan!

Merkel puolustaa alhaisia ​​puolustusmenoja: rauhaa sodan sijaan!

Tiistai-iltana Schwerinissä pidettiin jännittävä RND:n lavapuhe, jossa vieraili entinen liittokansleri Angela Merkel (CDU). Aikana, jolloin keskustelu puolustusmenoista ja Naton suuntaviivoista on erittäin ajankohtaista, hän puolusti Saksan sotilasmenojen laskua viimeisen kahden vuosikymmenen aikana. Merkel selitti, että 3,5 prosentin bruttokansantuotteesta (BKT) käyttäminen puolustukseen olisi vaikeuttanut uusien liittovaltioiden jälleenrakentamista. Tämä lausunto havainnollistaa, kuinka monimutkaista aserahoitusta koskeva keskustelu on ja millä historiallisilla yhteyksillä on tässä rooli.

Erityisen huomionarvoinen oli Merkelin viittaus "rauhanjakoon", joka helpotti hänen taloushallintoaan 1990-luvulla. Hän teki selväksi, että negatiivinen käsitys alhaisista sotilasmenoista suurena epäonnistumisena ei ollut perusteltua. Tämä tapahtuu taustalla, että Nato-maat ovat nyt päättäneet nostaa puolustusmenojaan viiteen prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2035 mennessä - mikä on selvä osoitus Euroopan muuttuvasta turvallisuuspoliittisesta tilanteesta, jonka ovat aiheuttaneet reaktiot Ukrainan konfliktiin ja Venäjän aggressiivinen ulkopolitiikka.

Naton vaatimukset ja Saksan puolustus

Naton uusien suuntaviivojen mukaan jäsenmaiden tulee nyt käyttää puolustukseen 3,5 prosenttia ja puolustukseen liittyvään infrastruktuuriin vielä 1,5 prosenttia. Tämä merkitsee merkittävää nousua aiemmasta kahden prosentin tavoitteesta, joka tehtiin sitovaksi vasta vuonna 2014. Nämä suuntaviivat hyväksyttiin Naton huippukokouksessa Haagissa, jossa valtionpäämiehet sopivat Venäjän kasvavista uhista erityisesti vuoden 2022 hyökkäyksen jälkeen Ukrainaan. ZDF raportoi.

Saksa aikoo kaksinkertaistaa puolustusmenonsa 153 miljardiin euroon vuoteen 2029 mennessä, mikä vastaa noin kolmea prosenttia bruttokansantuotteesta. Liittokansleri Friedrich Merz huomautti, että tätä korotusta ei tehdä tottelevaisuudesta USA:n vaatimuksille, kuten Donald Trumpin vaatimuksille. Pikemminkin se on välttämätön vastaus nykyisiin turvallisuushaasteisiin. Merz on myös vaatinut tiukempia pakotteita Venäjää vastaan ​​ja korostanut salaisten palvelujen tiiviimmän yhteistyön merkitystä.

Asemat ja poliittinen keskustelu

Merkel irrottautui nykyisen puolustusministerin Boris Pistoriuksen (SPD) retoriikasta, joka vaatii Saksan olevan "sotavalmius". Sen sijaan Merkel kannattaa "rauhanpalauttamista", jonka hän näkee vahvan puolustuksen kulmakivenä. "Ukrainan sota ei voi päättyä ilman dialogia", hän painotti ja korosti tarvetta käydä neuvotteluja Venäjän kanssa. Tätä näkemystä voidaan pitää kielteisenä, kun otetaan huomioon tilanteen heikkeneminen ja suuret tulot, joita Nato joutuu kasvattamaan jäsenmenojaan.

Siitä huolimatta yleinen mieliala Nato-maiden keskuudessa on edelleen vaihteleva. Puolan ja Viron kaltaiset maat käyttävät jo selvästi yli kahden prosentin tavoitteen ja osoittavat siten suurta sitoutumista. Tšekin pääministeri Fiala on jopa käynnistänyt keskustelut korotuksesta kolmeen prosenttiin. Nämä kehityssuunnat havainnollistavat, kuinka epävakaat Nato-kumppanit ovat nykyisten geopoliittisten haasteiden suhteen. Liittotasavallan näkökulmasta näkyy myös, että Saksan hallitus arvioi Saksan puolustusmenojen vuonna 2024 olevan 2,12 prosenttia bruttokansantuotteesta, mikä johtuu erityisvarojen käytöstä - askel oikeaan suuntaan, mutta ei vielä tarpeeksi täyttämään täysin Naton uudet vaatimukset.

Kaiken kaikkiaan keskustelu puolustusmenoista on syvällistä ja osoittaa poliittisten asenteiden vaihtelua asevarustelun vakauden ja vuoropuhelun tarpeen välillä. Angela Merkelin selkeä vetoomus diplomaattisen uudistumisen puolesta jopa aikana, jolloin Euroopan turvallisuutta koetellaan enemmän kuin koskaan. Keskustelu ei siis ole läheskään ohi, ja jää nähtäväksi, kuinka jäljellä olevat toimenpiteet vaikuttavat Euroopan turvallisuusarkkitehtuuriin.