Rostockin merentakainen satama: 60 vuotta historiaa, kasvua ja tulevaisuuden suunnitelmia!

Rostockin merentakainen satama: 60 vuotta historiaa, kasvua ja tulevaisuuden suunnitelmia!

Voimakas pala historiaa herää henkiin Rostockin merentakaisessa satamassa. Satama, joka vihittiin juhlallisesti käyttöön 30. huhtikuuta 1961 ensimmäisellä aluksella, MS Schwerinillä, on kehittynyt viimeisten kuuden vuosikymmenen aikana yhdeksi Saksan Itämeren rannikon keskeisistä solmukohdista. Huhtikuussa 2021 vietettävällä 60-vuotisjuhlallaan satama on nyt varmistanut paikkansa Saksan neljänneksi suurimmana satamana ja kehittyy jatkuvasti. Mutta kimaltelevat juhlat jouduttiin perumaan COVID-19-pandemian vuoksi, mikä jätti asukkaille ja sataman työntekijöille katkeransuloisia muistoja. Coolis.de raportoi, että...

Merentakaisen sataman laajuus on vaikuttava 750 hehtaaria, ja siellä on 47 laituripaikkaa ja yhteensä 11 kilometriä laituria. Tämä riittää lähettämään laajan valikoiman tavaroita, kuten lannoitteita, viljaa, hiiltä ja kontteja. Satamaasemalla noin 180 kilometriä rataa tukee näiden tavaroiden kuljetusta. Satamainfrastruktuuria on jatkuvasti laajennettu ja laajennettu 1960-luvulta lähtien.

Katsaus menneisyyteen

Merentakaisen sataman peruskivi muurattiin marraskuussa 1957, kun SED:n keskuskomitea päätti rakentaa sen. Rostockin keskustan vanhentunut satamainfrastruktuuri ei enää vastannut nykyajan vaatimuksia, mikä johti kunnioitetun Petersdorfin kylän purkamiseen. Pioneers ja FDJ lahjoittivat yhteensä 65 000 tonnia peltokiveä ja keräsivät 90 miljoonan markan lahjoituksia uuteen satamaan. Mutta se ei ollut vain teknologinen kehitys, joka oli ratkaisevaa. Huipussaan 1980-luvulla kuljetusmäärä oli 20,7 miljoonaa tonnia, josta lähes 95 prosenttia kuljetettiin rautateitse, mikä osoittaa satamarataradan tärkeyden. NDR raportoi, että...

Muurin murtumisen jälkeen tuotanto kuitenkin laski dramaattisesti - yli 20 miljoonasta tonnista vain 7,6 miljoonaan tonniin vuonna 1991. Seurasi laaja rakenneuudistus, joka muutti VEB Seehafen Rostockin osakeyhtiöksi ja lopulta Rostock Port GmbH:ksi. Satama on muurin murtumisen jälkeen tehtyjen noin 600 miljoonan euron investoinneilla pystynyt jälleen vahvistamaan asemaansa ja sillä on nyt asukkaitaan yli 150 yritystä.

Satama tänään ja huomenna

Tänä päivänä Rostockin merentakainen satama esittelee itsensä "nopeana satamana", jossa on nykyaikaisin käsittelytekniikka ja laaja valikoima palveluita. Satama on noussut Saksan suurimmaksi viljan viejäksi ja tarjoaa yhteydet Tanskaan, Ruotsiin, Suomeen ja Puolaan. Warnemünden terminaalista on tulossa myös suosittu risteilyalusten käyntisatama, mikä korostaa satama-alueen matkailupotentiaalia. Tulevaisuuden suunnitelmiin kuuluu sekä synteettisten polttoaineiden tuotanto että jälleenlaivaus, mikä osoittaa, että merentakainen satama sopeutuu uusiin haasteisiin.

Suunnitellulla merikanavan syventämisellä pyritään tarttumaan uusiin mahdollisuuksiin kansainvälisessä kaupassa ja valmistamaan satamaa tulevaisuutta varten. Statistan mukaan Saksan satamat, mukaan lukien Rostock, eivät ole vain tärkeitä liikenteen solmukohtia, vaan niillä on myös keskeinen rooli maailmanlaajuisissa toimitusketjuissa. Statista raportoi, että...

Rostockin merentakainen satama kohtaa edelleen haasteita, mutta se haluaisi edelleen laajentaa ydinosaamistaan. Infrastruktuurin sopeuttamissuunnitelmat viittaavat siihen, että satama säilyy tärkeänä kansainvälisen kaupan toimijana paitsi nyt myös tulevaisuudessa.