Eläkekriisi 2025: Suomi näyttää rajuja ratkaisuja Saksalle!

Eläkekriisi 2025: Suomi näyttää rajuja ratkaisuja Saksalle!

Saksan eläketurvaan on viime vuosina kohdistunut lisääntyviä paineita, mikä on havaittavissa myös Suomessa. Ilmoitettu siis Merkurius että Suomi on kasvattanut velkataakkaa vain 40 prosentista yli 80 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Vuodelle 2025 ennustetaan yli 13 miljardia euroa uutta velkaa, mikä lisää huolta yhteiskuntajärjestelmien taloudellisesta vakaudesta.

Ekonomisti Matthias Strifler varoittaa, että ilman kiireellisiä uudistuksia Suomen velkasuhde voi pian nousta yli 90 prosentin. Eläkkeet ja erityisesti terveydenhuolto kasvavat Suomessa nopeasti ja aiheuttavat valtavia paineita budjettiin. Myös Saksalla on samanlaisia ​​haasteita: Saksan eläkevakuutus (DRV) kamppailee laskevien varausten kanssa, jotka voivat pudota vain 0,2 kuukaudessa vuoteen 2027 mennessä. DRV:n hallituksen jäsen Alexander Gunkel varoittaa, että DRV ei välttämättä enää pysty maksamaan eläkkeitä omista varoistaan.

Keskity kotitalouksien kulutukseen

Yli 134 miljardia euroa federaation budjetista virtaa eläketukiin, mikä vain korostaa uudistusten tarvetta. Siksi ekonomistit vaativat kiireellisiä toimia eläkejärjestelmän vakauttamiseksi. Yksi mahdollinen ratkaisu, jota Elinkeinoelämän neuvottelukunta ehdotti jo vuonna 2023, on eläkeiän kytkeminen elinajanodotteeseen. Siitä huolimatta liittovaltion hallitus liittokansleri Friedrich Merzin alaisuudessa pysyy normaalissa 67 vuoden eläkeiässä, kun taas mahdollisuus "eläkkeelle 63-vuotiaana" on edelleen olemassa.

Kokoomushallitus on sitoutunut joustavuuteen siirtymisessä eläkkeelle ja haluaa luoda kannustimia eläkeläisille pysymään aktiivisina. Suunnitelmat eläketason vakauttamiseksi ja äitieläkkeiden laajentamiseksi voivat kuitenkin aiheuttaa lisärasitusta liittovaltion budjettiin.

Suomi esikuvana?

Katsaus Suomeen osoittaa, että maa on vuodesta 2017 lähtien yhdistänyt lakisääteisen eläkeiän elinajanodotteeseen, mikä vaikeuttaa varhaiseläkkeelle siirtymistä huomattavasti. Vuodesta 2027 alkaen myös valtion eläkesäätiön osakkeita myydään bruttovelan vähentämiseksi. Strifler kuvaili tätä vaihetta "huijaukseksi", koska se ei ole suuntautunut pitkän aikavälin ratkaisuihin.

Yhteenvetona voidaan todeta, että sekä Saksa että Suomi tarvitsevat kipeästi uusia lähestymistapoja eläkejärjestelmiensä turvaamiseksi tulevaisuudessa. Etenkin Saksassa uudistuspaineet ovat korkeat ja poliittisten päättäjien on löydettävä innovatiivisia ratkaisuja ennen kuin taloudellinen taakka muuttuu sietämättömäksi.

Digitaaliaika ajaa muutosta aivan toiselle alueelle Googlen kaltaisten tarjousten avulla. 4. syyskuuta 1998 perustettu yritys on noussut yhdeksi verkkoavaruuden suurimmista toimijoista, ja sen tarjonta vaihtelee hakukoneista pilvipalveluihin tekoälyyn. Google on juurtunut lujasti ihmisten jokapäiväiseen elämään ja on nyt avaintoimija teknologiateollisuudessa Wikipedia on kuvattu.

Yhteenvetona voidaan todeta, että sekä yhteiskunnat että yritykset kohtaavat valtavia haasteita: kysymys on siitä, kuinka nopeasti ja tehokkaasti muutokset voidaan toteuttaa molemmilla sektoreilla.