Sirukriisi ja toimitusketjut: Magdeburgin tulevaisuus vaarassa?

Sirukriisi ja toimitusketjut: Magdeburgin tulevaisuus vaarassa?

Sirukriisi on viime vuosina vaikuttanut vakavasti kansainväliseen kauppaan ja teollisuuteen. Pelaajat kohtaavat suuria haasteita erityisesti Saksi-Anhaltissa, jossa Magdeburgin huipputeknologian puistoa pidetään yhtenä sirutuotannon majakaista. Sachsen-Anhaltin työnantajaliiton puheenjohtaja Marco Langhof on jo tuonut esiin puolijohdekehitykseen vaikuttavat vaikeudet. Erityisesti näiden sirujen pakkaaminen on työvoimavaltaista ja aiheuttaa ongelmia monille yrityksille. Kiinaan toimitetaan parhaillaan monia puolijohteita, mikä voi osoittautua riskialttiiksi uusien geopoliittisten muutosten vuoksi. äänekäs MDR Yhä enemmän tunnustetaan, että kansainvälinen työnjako ei ainoastaan ​​vähennä kustannuksia, vaan sisältää myös merkittäviä poliittisia riskejä.

Saksi-Anhaltin talousministeri Sven Schulze tekee myös selväksi: Eurooppa on kalliimpi kuin muut alueet infrastruktuurin ja tuotannon osalta. Nämä kohoavat kustannukset vaikuttavat suoraan kuluttajahintoihin. Langhof ilmaisee myös epäilyksensä siitä, että yritykset oppivat kriiseistä ja monipuolistavat hankinta- ja toimitusketjujaan. Suuryritysten osastot ovat usein erittäin vahvoja neuvotteluissa, mikä tarkoittaa, että ne yrittävät epätoivoisesti minimoida kulut.

Haketuotannon tulevaisuus Euroopassa

Magdeburgin korkean teknologian puisto on kunnianhimoisesti pyrkinyt vahvistamaan siruteollisuutta Euroopassa. Schulze kuitenkin myöntää, että investointihalu on tällä hetkellä rajallinen. Tämä on sitäkin dramaattisempaa, koska EU:n osuus maailmanlaajuisesta haketuotannosta on erittäin pieni. Uusien tuotantolaitosten tarve tulee tulevina vuosikymmeninä entistä selvemmäksi kilpailukyvyn säilyttämiseksi.

Toinen ajankohtainen aihe on globaalit toimitusketjut, joita kansainvälisen kaupan ja toimitusketjujen asiantuntija Caspar Dohmen on pohtinut yksityiskohtaisesti. Hänen kirjansa "Toimitusketjut. Globaalin työnjaon riskit ihmisille ja luonnolle" valaisee tämän aiheen ongelmia ja näkökulmia. Dohmen on raportoinut laajasti tarpeesta saattaa yritykset vastuuseen ihmisoikeuksien kunnioittamisesta toimitusketjuissaan. Tämä oli erityisen ilmeistä Rana Plazan Bangladeshissa vuonna 2013 tapahtuneen onnettomuuden jälkeen, joka herätti paljon keskustelua tehtaiden turvallisuudesta ja työoloista.

Muuttuvat käsitykset ja uudet lait

Yleisön käsitys globaalista työnjaosta on muuttunut merkittävästi koronapandemian seurauksena. Selkeä ero teollisuusmaiden ja kehitysmaiden välillä ei ole enää niin jyrkkä, sillä monet Itä-Euroopan maat tarjoavat usein alhaisempia palkkoja kuin Kiinassa. Myös Saksassa suunniteltu toimitusketjulaki osoittaa, että on aika ryhtyä toimiin. Aikaisemmin toiminta oli usein vain vapaaehtoista, mutta nyt siitä voi tulla pakollista ihmisoikeustilanteen parantamiseksi.

EU suunnittelee myös kattavaa toimitusketjulakia, joka voisi sisältää kauaskantoisia yritysvastuutoimenpiteitä. Samalla kun ympäristön protektionismista keskustellaan vaihtoehtona ympäristöystävällisen tuotannon tukemiseksi, on myös tärkeää, että yritykset alkavat monipuolistaa toimitusketjuaan jo tänään. Tämä ei voisi toimia vain riskienhallinnana, vaan myös keinona luoda lyhyempiä ja läpinäkyvämpiä toimitusreittejä.

Tämänhetkinen kehitys osoittaa, että nyt on aika saada hyvä käsi ja työskennellä aktiivisesti tuotantoolosuhteiden parantamiseksi - sekä Saksassa että kansainvälisesti. Elämme käännekohtaa, joka sisältää sekä riskejä että mahdollisuuksia.