Tekoälyvallankumous: pian 1 % maailman sähköstä tulee datakeskuksista!

Tekoälyvallankumous: pian 1 % maailman sähköstä tulee datakeskuksista!

Mitä täällä oikein tapahtuu? Tekoälyn (AI) nopea nousu herättää yhä enemmän kysymyksiä sähkönkulutuksestamme ja siihen liittyvistä ilmastovaikutuksista. Nykyiset tutkimukset osoittavat, että tekoälysovellukset ovat pian vastuussa noin prosentista maailmanlaajuisesta sähkönkulutuksesta. Jotta tämä ei saisi meille liikaa, meidän tulee seurata tarkasti tämän alueen kehitystä. MDR:n mukaan datakeskusten energiankulutus nousee noin 300 terawattituntiin vuoteen 2028 mennessä. Vertailun vuoksi: Vuonna 2024 sähköntuotanto Saksassa oli 431,7 terawattituntia. Tämä ei ole pala kakkua!

Erityisen huolestuttavaa: palvelinkeskukset, joissa näitä tekoälysovelluksia operoidaan, ovat keskittyneet pääosin Yhdysvaltoihin ja Kiinaan, joissa ilmastopolitiikkaa koskevat EU:ta vähemmän tiukat vaatimukset. Tämä herättää kysymyksen: menetämmekö sähköä ja ilmastoa nopeammin kuin voimme kuvitella? Kansainvälinen energiajärjestö IEA ennustaa jopa datakeskusten sähköntarpeen kaksinkertaistuvan tekoälybuumin seurauksena. Todellinen ongelma, joka koskettaa meitä kaikkia.

Tekoälyn vesipuoli

Vedenkulutuskysymys on myös ilmeinen. Kuka olisi uskonut, että pelkkä chatbotin kanssa puhuminen kuluttaisi noin 500 millilitraa vettä? Esimerkiksi ChatGPT-3:n kaltaisten tekoälymallien harjoittelu on kuluttanut yli 5,4 miljoonaa litraa vettä. Suurin osa tästä käytettiin datakeskusten jäähdyttämiseen. Tagesschaun mukaan jäähdytykseen tarvittiin pelkästään vettä 700 000 litraa. Konesalissa IT-järjestelmät kuluttavat eniten sähköä, mutta jäähdytys on suurin energiankuluttaja. Noidankehä, joka vaikuttaa myös vedenkulutuksemme.

Sähkön lisäksi myös vesi tulee olemaan arvokas hyödyke tulevaisuudessa, jos jatkamme tekoälyn kehitystrendien seuraamista. Ja mikä on tilanne päästöjen kanssa? Tällä hetkellä teknologiayritysten hiilidioksidipäästöjen siirtyminen maihin, joissa ilmastopolitiikka on vähemmän tiukkaa, on edelleen maltillista. Mutta emme voi muuta kuin epäillä, että tämä muuttuu kustannuspaineiden kasvaessa. Deutschlandfunk huomauttaa, että tämä vaarantaa Euroopan ilmastopolitiikan. Sosiaalinen oikeudenmukaisuus energiankäytössä? Tuskin mitään aiheemme tarvitse ottaa enemmän huomioon tässä keskustelussa.

Polku kestävään kehitykseen

Toinen seikka, jota ei pidä unohtaa, on uusiutuvien energialähteiden tärkeä rooli. Saksassa uusiutuvan energian osuus vuonna 2023 oli 56 prosenttia, kun taas Tanska ja Norja ovat todella edellä 80,2 prosentilla ja jopa 99 prosentilla. Näiden resurssien käytön tehokkuutta on kuitenkin myös lisättävä. Microsoftin ja Googlen kaltaiset yritykset tavoittelevat hiilineutraaliutta vuoteen 2030 mennessä, mikä korostaa kestävien käytäntöjen noudattamista.

Mihin mennään, jos teknologiajättiläiset jatkavat kasvuaan ottamatta huomioon ympäristöä? Kestävyys palvelinkeskuksissa ei ole vain omatuntokysymys, vaan myös taloudellinen välttämättömyys. Tulevaisuus ratkaisee, päädymmekö vihreään vai harmaaseen jalanjälkeen. Kurssi on asetettava nyt, jotta tekoäly ei muutu ilmaston tappajaksi!