Lippukiista Thüringenin osavaltion parlamentissa: suvereniteetin symboleja?

Lippukiista Thüringenin osavaltion parlamentissa: suvereniteetin symboleja?

Thüringenissä käydään poliittista keskustelua lippujen nostamisesta. Saale-Orlan alueella alkaen MDR raporttien mukaan piirin ylläpitäjä suunnittelee, että huoltajat nostavat liput koulujen eteen. Tämän ei kuitenkaan pitäisi tapahtua joka päivä, vaan mieluiten kerran, jotta varmistetaan pysyvä liputus. Herrgott korostaa, että liput edistävät valtion instituutioiden näkyvyyttä. Myrskyn tai myrskyn sattuessa haluat päättää spontaanisti, pidetäänkö liput nostettuina vai poistetaanko ne.

Lippukiista on herättänyt ihmisiä Thüringenin osavaltion parlamentissa. CDU:n, BSW:n, SPD:n ja AfD:n hallituspuolueet haluavat jättää hakemuksen 18. kesäkuuta. CDU:n parlamenttiryhmän johtaja Andreas Bühl näkee lippunäytöksen enemmän kuin pelkkänä symbolisena tekona. Hän vaatii, että kaikki vapaavaltion viranomaiset varustetaan pysyvästi Thüringenin, Saksan ja Euroopan lipuilla. AfD, joka arvostelee jyrkästi Euroopan lippusuunnitelmaa ja ilmaisee huolensa suvereniteetista, aiheuttaa levottomuutta.

Kiista symbolisesta politiikasta

Vasemmisto näkee koko keskustelun symbolisena politiikkana eivätkä näe tarvetta mukauttaa Thüringenin lippuasetusta. "Liput pylväissä eivät ratkaise todellisia ongelmia", sanoo Ronald Hande, vasemmiston sisäpoliittinen tiedottaja. Tämä tekee selväksi, että keskustelu lipuista ei koske vain kansallista identiteettiä, vaan myös sosiaalisia kysymyksiä.

75 vuotta sitten toinen maailmansota päättyi ja demokraattinen uudistus Euroopassa alkoi. Myös hollantilainen Dinkelland-yhteisö muistuttaa meitä tästä kehottamalla ihmisiä nostamaan liput ja pohtimaan vapauden merkitystä. Nordhorn raportoitu. Päivän kunniaksi pormestari Thomas Berling nosti Euroopan lipun kaupungintalolle muistuttamaan ihmisiä vapauden, avoimien rajojen ja ihmisoikeuksien arvosta. Nämä aiheet ovat erityisen ajankohtaisia ​​koronapandemian vuoksi, sillä monia henkilökohtaisia ​​vapauksia on rajoitettu.

Katsaus historiaan

Kiistat valtion symboleista tuovat mieleen myös historiallisia muistoja. Tammikuussa 1933 Adolf Hitleristä tuli liittokansleri, mikä tapahtui kiertämällä Weimarin tasavallan demokraattisia rakenteita. Segu kuvailee. Reichstagin tulipalo ja sitä seurannut asetus perusoikeuksien kumoamisesta johtivat monien ihmisten vainoon ja loivat edellytykset epädemokraattiselle hallitukselle.

Nämä historialliset kontekstit havainnollistavat demokraattisten arvojemme ja symbolidemme säilyttämisen tärkeyttä. Thüringenissä parhaillaan käytävää keskustelua lippujen nostamisesta voidaan siksi pitää lisäaskelena vakaan ja näkyvän demokratian lujittamisessa.