Liittovaltion perustuslakituomioistuin päättää paikallisesta taloudesta: punainen hälytys!

Liittovaltion perustuslakituomioistuin päättää paikallisesta taloudesta: punainen hälytys!

Saksan kuntien taloudellinen tilanne on kireä, ja liittovaltion perustuslakituomioistuimen (BVerfG) tuleva päätös voi näyttää tietä. Tämä näkyy erityisesti nykyisissä alijäämissä, joiden ennustetaan olevan 24,8 miljardia euroa vuonna 2024 ja vielä 30 miljardia euroa tälle vuodelle. Kuntien huolenaiheet, erityisesti niiden taloudelliset resurssit, ovat valtioiden "maksukyvyn varauksen" alaisia, kuten BVerfG:n on selvennettävä tulevassa kuulemisessa. Nämä tiedot korostavat LTO:ta.

Tilanne on erityisen kriittinen pienille alueille, kuten Salzlandkreis ja Mansfeld-Südharz Sachsen-Anhaltissa. Näillä alueilla on korkea työttömyysaste, ja ne ovat kamppailleet taloudellisten rajoitteiden kanssa vuosia. Ne ovat jatkuvasti tuottaneet alijäämää viimeisen kymmenen vuoden aikana. Perustuslakivalitteenne, jossa vedotaan perustuslain 28 §:n 2 momenttiin, on yritys vaatia riittävää rahoitusta, jota ei ole vielä varmistettu.

Taloudellisia haasteita kunnille

Saksan pormestarit hälyttävät uhkaavista taloudellisista pullonkauloista. Itse asiassa monet kaupungit ovat olleet toimintakyvyttömyyden partaalla vuosia. Edustajat eri kaupungeista kertovat murenevista kaduista, ahtaista päiväkodeista ja käsittelemättömistä hakemuksista - ongelmalista on pitkä. Itse järjestelmä näyttää olevan ratkaiseva tekijä: kunnat saavat uusia tehtäviä liittovaltion ja osavaltioiden hallituksilta, mutta niiden rahoituksen on huolehdittava itse. Tämä johtaa dramaattiseen tilanteeseen, jossa vaatimukset kasvavat jatkuvasti ja vanhentunut kunnallinen talousjärjestelmä ei pysty vastaamaan haasteisiin. Tämä arvio löytyy myös osoitteesta Deutschlandfunk.

Liittovaltion rahoitus on yleensä vain ajallisesti rajoitettua, eikä se riitä kestävään rahoitussuunnitteluun. Lisäksi elinkeinoverotulot ovat laskussa monilla alueilla, kun taas kiinteistövero tuskin riittää yksinkertaiseen ylläpitoon. Metropolien asukasmäärä kasvaa, mutta myös täällä infrastruktuurin ja sosiaalipalvelujen vaatimukset kasvavat, mikä pahentaa kaupunkien ja maaseudun välistä polarisaatiota.

Mahdollisen päätöksen seuraukset

BVerfG:n päätöksellä voi olla kauaskantoisia seurauksia. Se voisi joko julistaa kaikkien kuntien vähimmäisvarat pyhiksi tai vahvistaa alueiden asemaa kuntiin nähden. Tämä ruokkisi keskustelua paikallisesta itsehallinnosta ja taloudellisesta vastuusta. Tilanne on kansalaisten kannalta huolestuttava: he kuulevat usein paikan päällä resurssien tai henkilöstön puutteen, mikä vaarantaa luottamusta valtion instituutioihin.

Kiireellinen mahdollisuus kuntien tulojen uudelleenjärjestelyyn on siksi keskeinen huolenaihe, jotta voidaan vastata tuleviin haasteisiin. Paine päättäjiin kasvaa, koska ilman sopeutuksia kuntakriisi ei vain kestä, vaan jopa pahenee. BVerfG, tule mukaan – kunnat tarvitsevat kipeästi selkeyttä ja näkökulmia!