Lasten köyhyys keskiössä: koulujen sosiaalityöntekijät soi hälytys!

Transparenz: Redaktionell erstellt und geprüft.
Veröffentlicht am

Näkemys Keski-Saksin lasten köyhyydestä: haasteet, koulutuksen tasa-arvo ja koulun sosiaalityön rooli.

Einblick in die Kinderarmut in Mittelsachsen: Herausforderungen, Bildungsgerechtigkeit und die Rolle der Schulsozialarbeit.
Näkemys Keski-Saksin lasten köyhyydestä: haasteet, koulutuksen tasa-arvo ja koulun sosiaalityön rooli.

Lasten köyhyys keskiössä: koulujen sosiaalityöntekijät soi hälytys!

Keski-Saksin osavaltiossa sosiaalinen eriarvoisuus nousee yhä enemmän valokeilaan. Nykyiset raportit osoittavat, että vuonna 2022 noin 16 prosenttia alle 18-vuotiaista saksalaisista nuorista oli köyhyysvaarassa, mikä on hälyttävä määrä, joka ajaa ongelmaa. Erityisesti Keski-Saksissa noin 5 000 alle 25-vuotiasta nuorta on oikeutettu kansalaisetuuksiin, joista kolmannes on 8–16-vuotiaita. Nämä luvut osoittavat, että monet lapset ja nuoret elävät epävarmoissa olosuhteissa ja tarvitsevat kiireellisesti apua. Sarah-Renée Spreer, koulun sosiaalityöntekijä Döbelnissä sijaitsevassa oppimista tukevassa koulussa, puhuu suuresta määrästä ilmoittamattomia nuoria, jotka ovat kodittomia tai kodittomia. Hänen kollegansa Stephanie Schramm Leisniger High Schoolista huomauttaa, että jotkut opiskelijat eivät voi enää elää perheensä kanssa.

Suuri ongelma on pelko, joka estää monia lapsia hakemasta apua. Köyhyyteen liittyvä leimautuminen on ratkaisevassa roolissa. Lapset pelkäävät kielteisiä seurauksia, kuten muuttoa lastenkotiin, ja kärsivät mieluummin hiljaisuudessa. Nämä lapset herättävät usein huomiota koulussa, olipa se sitten huonosti istuvien vaatteiden tai ruuan puutteen vuoksi. Koulujen sosiaalityöntekijät tekevät kaikkensa luodakseen arkaluonteisia ja ilmaisia ​​tarjouksia auttaakseen kärsiviä lapsia ja perheitä.

Sosiaalinen tausta ja koulutusmahdollisuudet

Koulutuksen aihe liittyy läheisesti sosiaaliseen taustaan. Heikossa asemassa olevien perheiden lasten on usein vaikea saada samoja mahdollisuuksia kuin heidän ikätoverinsa. Köyhyys ei vaikuta pelkästään koulumenestykseen, vaan myös nuorten sosiaaliseen osallistumiseen ja terveyteen. mukaan Bukon koulun sosiaalityö osoittaa, että pääsy kouluun ja koulun ulkopuoliseen toimintaan on erittäin rajoitettua, jos vanhemmilla on pienet tulot. Tämä luo noidankehän, jota on vaikea katkaista. Sosiaalisella taustalla on suora vaikutus opintojen menestymiseen: akateemisten perheiden lapsilla on viisi kertaa paremmat mahdollisuudet aloittaa opiskelu kuin kouluttomien perheiden lapsilla.

Samalla se näkyy Liittovaltion kansalaiskasvatusvirasto että vain 50 % matalan koulutustason perheiden lapsista saa ammatillisen koulutuksen. Tämän kierteen katkaisemiseksi on tarpeen erottaa sosiaalinen tausta ja koulutusmenestys. Koulusosiaalityöllä on tässä tärkeä rooli, sillä se pyrkii muuttamaan yhteiskuntarakenteita ja edistämään tietoisempaa rinnakkaiseloa.

Selvennys on tarpeen

Myös koulujen sosiaalityöntekijät vaativat politiikkaa ja vastuullisia viranomaisia ​​uudelleen miettimään. Monilla poliitikoilla ja viranomaisilla ei useinkaan ole todellista ymmärrystä köyhyyden koettelemien ihmisten elinoloista. Aiheeseen liittyvä koulutus on välttämätöntä, jotta nuorten elämän realiteetit saadaan näkyväksi ja edistettäisiin ymmärrystä. Keski-Saksin nuorisotyössä ei ole toistaiseksi leikattu; kuitenkin monet muut maakunnat kokevat leikkauksia. Tätä kehitystä pidetään vaarallisena tulevaisuuden kannalta.

Yhtäläisten mahdollisuuksien tulisi olla tavoitteena kaikille lapsille, ei vain niille, jotka tulevat varakkaasta taustasta. Yhteiskunnan ja politiikan on korkea aika käsitellä tätä asiaa ja etsiä yhdessä ratkaisuja köyhyyden ja siihen liittyvien haasteiden aktiiviseksi torjumiseksi.