Suche
Mein Konto
Pirna on talouskriisin edessä: 30 miljoonaa euroa miinus vuoden 2024 budjetissa!
Saxon Sveitsin ja Itäisten malmivuorten alue odottaa 30 miljoonan euron alijäämää vuonna 2024; Piirin hallinto vaatii taloudellista tukea Saksin osavaltiolta.
Pirna on talouskriisin edessä: 30 miljoonaa euroa miinus vuoden 2024 budjetissa!
Saksin Sveitsin ja Itäisten Malmivuorten taloudellinen tilanne on yhä huolestuttavampi. Piirin budjetissa vuodelle 2024 odotetaan huimat 30 miljoonan euron alijäämää. Piirin hallintoviranomainen Michael Geisler (CDU) varoittaa, että paikallistason alirahoitusta ei voida enää pitää lyhytaikaisena ongelmana. Kansalaiset odottavat oikeutetusti tehokasta hallintoa ja vankkaa infrastruktuuria, mutta kulut ylittävät massiivisesti tulot, kun taas varantoja käytetään yhä enemmän. Alijäämä kasvaa vain, ellei kiireellisiin vastatoimiin ryhdytä, kuten Borkener Zeitung raportoi.
Nykyisissä olosuhteissa piirillä ja kunnilla on edessään monia tehtäviä, mutta ne saavat vain riittämättömät korvaukset sekä liittovaltiolta että Saksin osavaltiolta. Geisler tekee selväksi, että uusien tehtävien siirtäminen ei ole enää hyväksyttävää ja vaatii valtiolta intensiivisempaa ja rakenteellista sosiaalitaakan rahoitusta. Taloudellisen vakauden turvaamiseksi piirivalvoja vaatii palaamista vakaaseen talouspolitiikkaan nykyisen epävarman tilanteen sijaan.
Budjettisuunnittelu 2025
Piiri rahoittaa tulonsa erilaisilla määrärahoilla, kulukorvauksilla ja suorituspalkkioilla. Silmiinpistävää on, että noin 54 prosenttia piirin tuloista tulee Saksin osavaltion määrärahoista. Kunnallisten tehtävien ja tasapuolisen asukkaiden tarjonnan turvaamiseksi budjetissa on piirimaksua 37,41 prosenttia, mikä merkitsee 2,51 prosentin nousua edelliseen vuoteen verrattuna.
Kuntien taloudellinen tilanne
Haasteet eivät kuitenkaan rajoitu alueeseen. Saksin kaupunkien ja kuntien yhdistys (SSG) julkaisi äskettäin puolivuotistateen, jonka mukaan kuntien budjetissa vuodelle 2025 on hälyttävät 871 miljoonan euron alijäämäiset tappiot – uusi negatiivinen ennätys, joka ylittää edellisen 682 miljoonan euron ennätyksen. Pääasialliset syyt tähän kurjuuteen ovat kasvavat henkilöstö- ja sosiaalikulut sekä tulojen lasku. Kulujen odotetaan kasvavan edelleen kolmannella neljänneksellä tariffien korotusten vuoksi. Pelkästään noin puolet alijäämästä johtuu suurista Dresdenin, Leipzigin ja Chemnitzin kaupungeista, joiden yhteenlaskettu tappio oli yli 421 miljoonaa euroa, kun taas maaseutualueet kärsivät 193 miljoonan euron tappiot, kuten [MDR](https://www.mdr.de/nachrichten/sachsen/kommunen-rechner.html-kritik0-finandzen-1 report0)
Näiden synkkien ennusteiden valossa kunnat vaativat kiireellisesti tukea osavaltiolta ja liittohallitukselta, jotta taloudellinen aukko saadaan umpeen eikä väestön luottamusta hallinnon toimintaan enää vaarannettaisi. Joten ongelmat ovat suuria ja ratkaisu on tulossa yhä kiireellisemmäksi.