Taistele rahasta: Berliinin arkkihiippakunta uhmaa kirkkojen lukumäärän laskua!

Taistele rahasta: Berliinin arkkihiippakunta uhmaa kirkkojen lukumäärän laskua!

Berliinin arkkihiippakunnan kirkkovero on ratkaisevan esteen edessä. Vuodesta 2015 lähtien katolisen kirkon jäsenmäärä on laskenut 409 000:sta 350 000:een. Tämä on osa laajempaa trendiä, jota koko Saksan katolinen kirkko kokee: kaiken kaikkiaan se on menettänyt 20 % jäsenistään vuodesta 2015 lähtien. Tästä huolestuttavasta kehityksestä huolimatta Berliinin arkkihiippakunta on sijoittanut pääomamarkkinoille ennätysomaisuutta, mikä herättää kysymyksen: mitä tapahtuu seuraavaksi kirkon taloudelle?

Arkkipiippakunnan talousraportin mukaan keskimääräinen vuotuinen ylijäämä vuodesta 2020 lähtien on ollut hämmästyttävät 50 miljoonaa euroa. Lisäksi kirkon verotulot kasvoivat vuoden 2013 108 miljoonasta eurosta edellisen taseen 168 miljoonaan euroon. Lukujen tarkastelu tekee haasteen selväksi: vuonna 2018 kirkkovero oli keskimäärin 474 euroa katolista kohden, joten se myötävaikuttaa merkittävästi arkkipiispan rahoitukseen. Näistä tuloista 34 % menee sielunhoitoon, 23 % kouluihin ja päiväkoteihin ja 29 % hallintoon. Tämä tekee selväksi, kuinka tärkeitä nämä tulot ovat jäsenmäärän laskun aikoina.

Uusi versio kirkkoverosäännöistä

Berliinin arkkipiispan uudet kirkkoverosäännökset tuovat merkittävän muutoksen kirkkoveron hallintoon ja kantamiseen. Tässä määrätään, että Berliinin arkkihiippakunnassa asuvien katolisen kirkon jäsenten verovelvollisuus alkaa heti, kun heidät on hyväksytty kirkkoon tai kun he asettavat asuinpaikkansa. Mutta mitä tapahtuu muutossa tai eroamisilmoituksessa? Verovelvollisuus päättyy silloin sen kalenterikuukauden lopussa, jonka aikana luovut asuinpaikastasi. Jäsenmäärän vakavan vähenemisen aikana tämä näkökohta on erityisen tärkeä.

Kirkkoveroa on eri muodoissa, mukaan lukien tulovero, vähimmäiskirkkovero ja erityiskirkkomaksu eri uskontokuntien avioliitoissa. Nämä määräykset on tarkoitettu kattamaan paitsi arkkipiippakunnan, myös seurakuntien ja muiden katolisten instituutioiden menot. Ja vaikka verotulot jatkavat nousuaan, vuorovesi saattaa kääntyä: ennusteet osoittavat jäsenmäärän mahdollisen puolittuvan vuoteen 2060 mennessä, mikä saattaa vaikuttaa myös kirkon taloudelliseen perustaan.

Jäsenyyden haasteet vähenevät

Pientä toivoa kirkolla kuitenkin on: jäsenmäärän vähenemisestä huolimatta talous näyttää jonkin verran vakaata. Vuonna 2022 kirkon verotulot kasvavat 6,73 miljardilla eurolla. Samaan aikaan vetäytymistrendi on hälyttävä: vuonna 2022 yksin katolisesta kirkosta lähti yli 522 000 ihmistä, mikä on ennätysmäärä. Tätä ei voida kiistää: yhteiskunta tuntee tämän vetäytymisaallon seuraukset, koska monet sosiaaliset instituutiot ovat riippuvaisia ​​näistä lahjoituksista.

Kaiken kaikkiaan Berliinin arkkihiippakunta on edelleen kireässä tilanteessa, jossa on tärkeää varmistaa sen toimintakyky huolimatta dramaattisesta jäsenmäärän vähenemisestä. Suunniteltu 97 seurakunnan yhdistäminen 35 seurakuntaan vuoteen 2026 mennessä on askel tähän suuntaan. Päätös luopua osasta noin 800 kiinteistöstä tai käyttää niitä eri tavalla osoittaa, kuinka vakava tilanne on. Kun kirkko pyrkii rakentamaan taloudellista perustaaan, seurakuntatyön tulevaisuus riippuu jatkossakin jäsenkokoonpanosta.

Tulevaisuuden kurssi on siis asetettu. Kun otetaan huomioon jäsenmäärän väheneminen ja siitä aiheutuva kirkon talouteen kohdistuva paine, jää nähtäväksi, pystyykö Berliinin arkkihiippakunta voittamaan nykyiset haasteet. Selvää on kuitenkin se, että arkkipiippakunnan on mobilisoitava kaikki resurssit löytääkseen kestävän kurssin tuleville vuosille. Aika näyttää, pystyykö arkkipiippakunta purjehtimaan näillä myrskyisillä vesillä hyvällä kädellä.

Lisätietoa kirkkoverosäännöksistä löytyy verkkosivuilta Berliinin arkkihiippakunta. Yksityiskohtaisen katsauksen jäsenmäärän vähenemisen vaikutuksista kirkon talouteen tarjoaa Sunnuntailehti tarjotaan. Se tarjoaa myös tietoa kirkon talouden nykytilasta RBB24.