Euroopan turvallisuuden tulevaisuus: Potsdam keskustelee strategioista!

Euroopan turvallisuuden tulevaisuus: Potsdam keskustelee strategioista!

Asiantuntijat tapasivat eilen Potsdamissa jännittävään keskusteluun Euroopan turvallisuus- ja puolustuspolitiikan tulevaisuudesta. Tapahtuma pidettiin osavaltion päämajassa Heinrich-Mann-Alleella ja oli erityisen tärkeä transatlanttisen turvallisuustilanteen muuttuessa. Riippumattoman turvallisuusorganisaation tarve Euroopalle on tärkeämpää kuin koskaan, sillä Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin toinen toimikausi jättää tilaa spekulaatioille Yhdysvaltojen tulevasta roolista Euroopan suojelevana voimana. Asiantuntijat, kuten tohtori Ronja Kempin Science and Politics Foundationista (SWP), keskustelivat kiireellisistä haasteista ja mahdollisista toimenpiteistä Euroopan turvallisuusarkkitehtuurin vahvistamiseksi. Kävi selväksi, että EU:n on suunniteltava uudelleen puolustus- ja turvallisuuspolitiikkansa, jotta se pystyy vastaamaan asianmukaisesti nykyiseen kehitykseen.

Mikä on EU:n rooli maailmassa? Fraser Cameron kuvailee EU:ta "epätavalliseksi suurvallaksi", vaikka sillä ei ole klassisen suurvallan sotilaallisia resursseja, mutta sillä on silti huomattavaa "pehmeää voimaa" valtavien sisämarkkinoidensa kautta. EU:n osuus maailmankaupasta on tällä hetkellä 16 prosenttia. EU:n vaikutus kansainvälisiin standardeihin, joka tunnetaan myös nimellä "Brysselin vaikutus", voi kuitenkin pian tulla entistä tärkeämmäksi. Monissa paikoissa, jopa maissa, kuten Indonesiassa ja Brasiliassa, nämä standardit vaikuttavat kansallisiin käytäntöihin. Mutta koronapandemian seurauksena lisääntyneet geopoliittiset jännitteet osoittavat, että EU:n tehtävänä on kehittää sopivia välineitä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaansa.

Puolustuspolitiikan haasteet

Keskustelu eurooppalaisesta armeijasta on kiihtynyt Jean-Claude Junckerin sanojen jälkeen vuonna 2015. Hän kehotti EU:ta muodostamaan vahvemman yhtenäisen sotilasrintaman. Vaikka yhteisessä ulko- ja turvallisuuspolitiikassa (YUTP) on sen jälkeen edistytty, todellista läpimurtoa ei ole tapahtunut. Lukuisat asiantuntijat, mukaan lukien Euroopan parlamentin jäsen Michael Gahler ja Euroopan sotilaskomitean puheenjohtaja kenraali Robert Brieger, korostavat, että vaikka Euroopassa käyty hyökkäyssota on antanut EU:lle huomattavan toimintakyvyn, on epäselvää, kestääkö tämä dynamiikka.

Keskustelussa käsiteltiin myös EU:n uusia näkökulmia ja turvallisuuspoliittisia tavoitteita käsittelevän Euroopan tulevaisuuskonferenssin 2021 tuloksia. Tutkimukset osoittavat, että kansalaiset äänestävät selkeästi Euroopan ulko- ja turvallisuuspolitiikan vahvistamisen puolesta, mutta jää nähtäväksi, miten EU-maat vastaavat näihin vaatimuksiin. Perusteellista poliittisen ajattelun muutosta tarvitaan, jotta EU:lla on merkittävä rooli globaalissa turvallisuusarkkitehtuurissa, erityisesti nyt, kun valtiosta riippumattomien toimijoiden uhka lisääntyy ja hybridisodankäynti on arkipäivää.

Yhteenvetona voidaan todeta, että keskustelu Euroopan turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta ei ole vain politologien tai sotilasstrategien aihe, vaan se koskee kaikkia Euroopassa. Kysymys on edelleen: Onko EU valmis asettumaan vakavaksi toimijaksi globaalilla näyttämöllä? Mitä tarvitaan turvallisuustietoisuuden lisäämiseksi jäsenvaltioissa ja niiden rohkaisemiseksi yhteistyöhön?

Lisätietoja tästä aiheesta on osoitteessa Tapaamispaikka Potsdam, Eurooppa luokkahuoneessa tai ESUT.